Miltä tuntuu tulla kokonaan nähdyksi ja tunnetuksi? Kol HaBritin Psalmi 139 -laulukokonaisuus kutsuu pysähtymään Jumalan eteen sellaisena kuin olet — kiitollisena, keskeneräisenä, kysymysten ja toivon kanssa.
Kaksitoista suomenkielistä laulua kuljettaa elämän ensi hetkistä tavallisen päivän askareisiin, yön hiljaisuudesta uuden aamun valoon. Psalmin sanat saavat henkilökohtaisen rukouksen muodon: Adonai tuntee ajatuksemme jo ennen sanoja, näkee meidät pimeässäkin ja tuntee tiemme kaikkialla, minne kuljemme.
Juutalaissävytteinen, messiaaninen laulumaailma antaa tilaa kiitokselle, lohdutukselle ja sydämen tutkimiselle. Jumalan läheisyydessä uskallamme myös tunnustaa virheemme, pyytää anteeksi ja opetella kuulemaan toista ihmistä. Rukous jatkuu arjessa — yhteisen pöydän äärellä, ystävälle soitetussa puhelussa ja pienissä rakkauden teoissa.
Albumi alkaa tunnustuksesta ”Sinä tunnet minut” ja päättyy rukoukseen ”Johda minut ikuista tietä”. Niiden väliin mahtuu matka kohti avoimuutta, luottamusta ja halua seurata Jumalan johdatusta.
Anna laulujen soida hiljaisessa hetkessäsi tai yhteisen pöydän äärellä. Ehkä niiden sanoista löytyy myös sinun rukouksesi.
Adonai, Sinä tunnet minut kokonaan. Johda minut tietäsi.
Sinä tunnet minut
Ennen ensimmäistä sanaa
Sinä kuulet ääneni.
Ennen kuin saan itse selvää,
tunnet kaikki ajatukseni.
Kun istun hiljaa iltaan,
kun nousen uuteen aamuun,
Sinun edessäsi olen,
Adonai, ja Sinä näet.
Sinä tunnet minut,
silti saan luoksesi tulla.
Kaiken tuon nyt eteesi,
ei tarvitse piiloutua.
Tutki minun sydämeni,
johda askeleeni.
Adonai, käteesi annan
koko elämäni.
Vaikka kauas meren taakse
veisi minut oma tieni,
sielläkin on kätesi lähellä,
sielläkin kuulet nimeni.
Vaikka yö nyt ympäröisi,
enkä näkisi eteeni,
Sinulta ei pimeys peitä
yhtäkään askeltani.
Sinä tunnet minut,
silti saan luoksesi tulla.
Kaiken tuon nyt eteesi,
ei tarvitse piiloutua.
Tutki minun sydämeni,
johda askeleeni.
Adonai, käteesi annan
koko elämäni.
Äidin kohdun hiljaisuudessa
Sinä minut muovasit.
Kun en tiennyt maailmasta,
Sinä minut jo tunsit.
Kiitos tästä hengityksestä,
kiitos käsistä, joilla jaan.
Opeta myös toisessa
Sinun työtäsi katsomaan.
Kun näen vääryyden ympärillä,
anna rohkeus puolustaa.
Mutta tutki myös minut,
etten itse satuttaisi.
Jos on katkeruutta sisälläni,
tuon sen Sinun valoosi.
Anna nöyrä, kuuleva sydän,
joka taipuu tahtoosi.
Sinä tunnet minut,
siksi saan luoksesi tulla.
Kaiken tuon nyt eteesi,
tahdon lähelläsi kulkea.
Tutki minun sydämeni,
oikaise minun tieni.
Adonai, käteesi annan
koko elämäni.
Aamun ensi valossa,
illan hiljaisuudessa,
Sinä tunnet minut.
Johda minut tietäsi.
Sielläkin Sinun kätesi
Olen etsinyt uusia teitä,
joilla unohtaisin eilisen.
Mutta kaikkien matkojen jälkeen
kannan mukanani sydämen.
Sinä tunnet senkin huolen,
jolle nimeä löydä en.
Tänä iltana istun hiljaa,
tuon sen eteesi sellaisenaan.
Sielläkin Sinun kätesi
minut löytää, minua kantaa.
Vaikka kauaksi kulkisin,
Sinun äänesi kutsuu palaamaan.
Adonai, olen tässä,
avaa sydämeni kuulemaan.
Sielläkin Sinun kätesi
minut johtaa huomiseen.
Jos jo aamun siivillä nousen
yli kaukaisen, aavan veen,
jos jään vieraalle rannalle yksin,
et ole jäänyt eiliseen.
Sinä olet jo siellä vastassa,
minne vasta on matkani.
Saanhan tarttua lupaukseesi,
kun en tunne voimiani.
Sielläkin Sinun kätesi
minut löytää, minua kantaa.
Vaikka kauaksi kulkisin,
Sinun äänesi kutsuu palaamaan.
Adonai, olen tässä,
avaa sydämeni kuulemaan.
Sielläkin Sinun kätesi
minut johtaa huomiseen.
Kun on yöllä huoneeni hiljaa
ja vain ajatukset valvovat,
Sinä kuulet katkeavan lauseen,
tunnet sanat lausumattomat.
Pimeyskään ei Sinulta peitä
sitä, mikä minua ahdistaa.
Anna minun levätä tässä,
vaikken kaikkea ymmärrä.
Tutki minua, Adonai,
myös ne kohdat, joita varjelen.
Jos on joku vuokseni yksin,
anna minun nähdä hänet.
Jos on pyydettävä anteeksi,
anna voimaa lähestyä.
Johda minut hyvää tietä,
anna tahto seurata.
Sielläkin Sinun kätesi
minut löytää, minua kantaa.
Tänään tahdon kanssasi kulkea,
Sinun sanasi suuntaa antaa.
Adonai, olen tässä,
avaa sydämeni rakastamaan.
Sielläkin Sinun kätesi
minut johtaa huomiseen.
Kun en näe tieni päähän,
otan yhden askeleen.
Sinä olet tässä lähellä,
kätesi varaan jään.
Ennen ensimmäistä aamua
Ennen ensimmäistä aamua,
ennen ensi hengitystä,
äidin kohdun hiljaisuudessa
Sinä tunsit jo minut.
Pienet kädet, suljetut silmät,
elämäni alullaan.
Kaikki kasvoi salaisuuksissa,
Sinun katseesi alla.
Kiitos, että minut loit,
kiitos, että tänään elän.
Adonai, saan ihmetellä
viisautta Luojan käden.
Anna minun nähdä arvo
myös jokaisen lähimmäisen.
Sinun lahjaasi on elämä,
opeta se varjelemaan.
Olen katsonut peilikuvaa,
nähnyt siinä puutteita.
Olen mitannut omaa arvoa
toisten sanojen mukaan.
Mutta tänään tahdon kiittää
tästä ihmisestä tässä.
Kaiken keskeneräisyyden
saan tuoda eteesi.
Kiitos, että minut loit,
kiitos, että tänään elän.
Adonai, saan ihmetellä
viisautta Luojan käden.
Anna minun nähdä arvo
myös jokaisen lähimmäisen.
Sinun lahjaasi on elämä,
opeta se varjelemaan.
Kun on askeleeni hidas,
kun en jaksa entiseen,
kun vain istun toisen vierellä
enkä löydä sanoja,
silloinkin on elämässä
jotain pyhää, vaalittavaa.
Anna aikaa kuulla toista,
anna kädet auttamaan.
Tutki minun sydämeni,
miten katson toisia.
Kenen ohitse mä kuljen,
kenen ääntä väistelen?
Avaa silmäni huomaamaan
hänet, joka yksin jää.
Anna minun teoillani
Sinun hyvyyttäsi näyttää.
Kiitos, että meidät loit,
kiitos tästä yhteisestä.
Adonai, me ihmettelemme
viisautta Luojan käden.
Anna meidän nähdä arvo
myös hiljaisessa, heikoimmassa.
Sinun lahjaasi on elämä,
auta meitä rakastamaan.
Ennen ensimmäistä aamua
Sinä minut jo tunsit.
Tänä aamuna saan kiittää:
tässä olen, johdata.
Kun herään, olet luonani
Ilta sulkee päivän kirjan,
lasken työni käsistä.
Kaikki ei tullut valmiiksi,
paljon jäi myös kesken.
Sinä tunnet tämän päivän,
jokaisen sen askeleen.
Ennen unta hiljaa pyydän:
anna rauha sydämeen.
Kun herään, olet luonani,
Adonai, myös tänään.
En tiedä, mitä päivä tuo,
mutta Sinun kanssas lähden.
Aamun ensimmäisen sanan
tahdon antaa kiitokseen.
Kun herään, olet luonani,
johda minut askeleeseen.
Jos mä lasken ajatuksias,
rannan hiekka kesken jää.
Meren aalto huuhtoo rantaa,
uusi aalto lähestyy.
En voi kaikkea ymmärtää,
silti saan nyt levähtää.
Sinun viisautesi eessä
sydän hiljaa ihmettelee.
Kun herään, olet luonani,
Adonai, myös tänään.
En tiedä, mitä päivä tuo,
mutta Sinun kanssas lähden.
Aamun ensimmäisen sanan
tahdon antaa kiitokseen.
Kun herään, olet luonani,
johda minut askeleeseen.
Aamun valo osuu pöytään,
kahvi höyryää hiljaa.
Avaan Sanan, jään sen ääreen,
annan kiireen odottaa.
Muistuu mieleen vanha ystävä,
josta kuullut kauan en.
Ehkä tänään voin mä soittaa,
kysyä vain: kuinka voit?
Tutki myös ne ajatukset,
joihin yöllä takerrun.
Näytä, mistä pitää päästää,
minkä ääreen pysähtyä.
Anna rohkeus korjata,
minkä eilen rikoin.
Anna nöyryys vastaanottaa
apu, jota tarvitsen.
Kun herään, olet luonani,
Adonai, myös tänään.
En tiedä, mitä päivä tuo,
mutta Sinun kanssas lähden.
Anna minun sanoissani
tilaa toisen äänelle.
Kun herään, olet luonani,
johda minut lähelle.
Iltaisin saan luottaa Sinuun,
aamuisin taas kiittää.
Kun avaan silmät uuteen päivään,
Sinä olet luonani.
Tutki sydämeni
Osaan kertoa sen puolen,
jonka tahdon näyttää muille.
Osaan vastata niin helposti:
kyllä kaikki järjestyy.
Mutta kun nyt hiljennyn,
sanat loppuvatkin kesken.
Sinä tunnet minut kokonaan,
saan olla edessäsi.
Tutki sydämeni, Adonai,
tuon sen avoimena eteesi.
Näytä, missä tarvitsen muutosta,
anna rohkeus seurata.
Jos mun tieni toista haavoittaa,
pysäytä ja opeta.
Johda minut ikuista tietä,
tahdon kanssas vaeltaa.
Muistan sanat ruokapöydässä,
kuinka toinen hiljentyi.
Minä jatkoin omaa puhettani,
vaikka katse väistyi.
Anna minun palata siihen,
minkä kiireessä ohitin.
Anna kuulla hänen tarinansa,
jonka luulin tuntevani.
Tutki sydämeni, Adonai,
tuon sen avoimena eteesi.
Näytä, missä tarvitsen muutosta,
anna rohkeus seurata.
Jos mun tieni toista haavoittaa,
pysäytä ja opeta.
Johda minut ikuista tietä,
tahdon kanssas vaeltaa.
Jos mä muiden virheet huomaan,
omat helposti unohdan.
Jos mä oikeutta puolustan,
anna myös mun kuunnella.
Pidä kaukana katkeruus,
joka sydämeni sulkee.
Anna voimaa tehdä hyvää
silloinkin, kun kukaan ei näe.
Tässä ovat puolustukseni,
tässä pelko luopua.
Tässä kädet, jotka tahtovat
pitää kaiken hallussa.
Sinä näet syvemmälle,
auta minua luottamaan.
Sanan ääreen tahdon jäädä,
anna sen mua muuttaa.
Tutki sydämeni, Adonai,
tuon sen avoimena eteesi.
Anna rakkautta sanoihini,
anna aikaa kuunnella.
Jos mun tieni toista haavoittaa,
auta pyytämään anteeksi.
Johda minut ikuista tietä,
tahdon kanssas vaeltaa.
Ennen kuin taas jatkan matkaa,
viivyn hetken edessäsi.
Sinä tunnet sydämeni.
Johda tänään askeleeni.
Yö on Sinulle valo
Kun viimeinenkin ääni vaimenee,
jään valveille huoneeseen.
Ikkunassa oman kuvani nään,
ja huolet palaavat mieleen.
En tiedä, mitä aamulla kuulen,
en kaikkeen valmistua voi.
Mutta tässä, kesken kysymysteni,
hiljaa kutsun: Adonai.
Yö on Sinulle valo,
mikään ei peitä minua.
Vaikka itse en tietäni näe,
Sinä tunnet sen jokaisen mutkan.
Adonai, tässä saan hengittää,
tuoda pelkoni eteesi.
Yönkin keskellä olen
Sinun katseesi alla.
On asioita, joista vaikenen,
kun joku kysyy kuulumiset.
On rukouksia vailla lauseita,
vain huokaus ja kyyneleet.
Sinä tunnet, mitä niiden alla
olen kantanut mukanani.
Siksi tänään en peittele mitään,
annan sanojen katketa.
Yö on Sinulle valo,
mikään ei peitä minua.
Vaikka itse en tietäni näe,
Sinä tunnet sen jokaisen mutkan.
Adonai, tässä saan hengittää,
tuoda pelkoni eteesi.
Yönkin keskellä olen
Sinun katseesi alla.
Ehkä aamulla soitan ystävälle:
voitko hetken kuunnella?
Ehkä uskallan sanoa ääneen,
etten jaksa yksin kantaa.
Anna nöyryys avata ovi,
kun apu saapuu luokseni.
Anna minun ottaa se vastaan,
antaa toisen tulla lähelle.
En osaa kiirehtiä aamua,
enkä käskeä pelkoa pois.
Mutta tämän hetken rukouksen
voin nyt antaa Sinulle.
Näytä yksi askel kerrallaan,
anna voimaa nousta taas.
Kun on aika, auta toimimaan,
nyt opeta lepäämään.
Yö on Sinulle valo,
mikään ei peitä minua.
Vaikka itse en tietäni näe,
Sinä tunnet sen jokaisen mutkan.
Adonai, tässä saan hengittää,
Sinä kuulet rukoukseni.
Yönkin keskellä olen
Sinun katseesi alla.
Ikkunan takana vielä on yö,
lasken pääni lepoon.
Sinä tunnet tämänkin hetken.
Adonai, olen tässä.
Ennen kuin sanon sanaakaan
Olen etsinyt oikeita sanoja,
joilla rukouksen aloittaisin.
Miten kertoisin tämän kaipauksen,
miten huoleni sanoittaisin?
Istun hiljaa ja avaan käteni,
annan kiireen viimein laskeutua.
Sinä tunnet jo ajatukseni,
saan puhua niin kuin osaan.
Ennen kuin sanon sanaakaan,
Adonai, Sinä kuulet.
Tunnet kaiken, mitä kannan,
myös sen, mistä vaikenen.
Tässä olen edessäsi,
keskeneräisenäkin.
Ennen kuin sanon sanaakaan,
Sinä tunnet minut jo.
Joskus kiitos nousee helposti,
joskus kysymykset täyttää suun.
Joskus vanha suru tulee lähelle,
enkä pääse sen ylitse.
Silloin tuon vain tämän huokauksen,
annan kyyneltenkin vieriä.
Sinun edessäsi ei tarvitse
suruaan selittää pois.
Ennen kuin sanon sanaakaan,
Adonai, Sinä kuulet.
Tunnet kaiken, mitä kannan,
myös sen, mistä vaikenen.
Tässä olen edessäsi,
keskeneräisenäkin.
Ennen kuin sanon sanaakaan,
Sinä tunnet minut jo.
Kun taas istun toisen ihmisen kanssa,
anna aikaa häntä kuunnella.
Älä anna minun täyttää hiljaisuutta
aina omilla neuvoillani.
Sinä yksin tunnet koko tarinan,
minä näen siitä palasen.
Opeta mua kysymään ja kuulemaan,
anna minun olla lähellä.
Tutki myös ne sanat, joita käytän,
kun on vaikea myöntää virheeni.
Anna rohkeus sanoa: anna anteeksi,
minä satutin sinua.
Anna suuni puhua totta,
anna lempeys ääneeni.
Se, mitä hiljaa rukoilen,
saakoon näkyä teoissani.
Ennen kuin sanon sanaakaan,
Adonai, Sinä kuulet.
Tunnet kaiken, mitä kannan,
myös sen, mistä vaikenen.
Tässä olen edessäsi,
valmis myös kuuntelemaan.
Ennen kuin sanon sanaakaan,
Sinä tunnet minut jo.
Hiljaisuuteen jää vain kiitos,
yksinkertainen rukous.
Adonai, tässä olen.
Johda minua tänään.
Edestä ja takaa
Takana on monta vuotta,
joita en voi muuttaa enää.
Edessä on tie ja risteys,
joista mitään vielä tiedä en.
Tähän päivään niiden väliin
olen tullut taakoineni.
Sinä tunnet koko matkan,
myös sen, minkä unohtaisin.
Edestä ja takaa
Sinä ympäröit minut.
Kätesi on ylläni,
Adonai, saan luottaa.
Eilisenkin tunnet,
huomiseenkin näet.
Tässä päivässä opeta
Sinun kanssas kulkemaan.
Joskus vanha sana palaa,
vielä kuulen oman äänen.
Miksi silloin puhuin niin,
miksi lähdin kuulematta?
Anna rohkeus ottaa yhteys,
myöntää väärät tekoni.
Minkä voin, sen tahdon korjata,
lopun annan käsiisi.
Edestä ja takaa
Sinä ympäröit minut.
Kätesi on ylläni,
Adonai, saan luottaa.
Eilisenkin tunnet,
huomiseenkin näet.
Tässä päivässä opeta
Sinun kanssas kulkemaan.
Huominen tuo omat työnsä,
tänään voin vain valmistautua.
En voi kaikkea varmistaa,
enkä nähdä tieni päähän.
Anna viisautta valita,
mihin voimani nyt annan.
Anna malttia odottaa,
kun en vielä tiedä suuntaa.
Sinun tietosi on korkea,
minä näen vain vähän.
Silti saan nyt lähestyä,
tuoda eteesi tämän:
avoimet ja tyhjät kädet,
keskeneräiset suunnitelmat.
Tutki, mikä minua ohjaa,
johda hyvää tietäsi.
Edestä ja takaa
Sinä ympäröit minut.
Kätesi on ylläni,
Adonai, saan luottaa.
Eilisenkin tunnet,
huomiseenkin näet.
Anna minun tänään huomata
hänet, joka seuraa kaipaa.
Tässä päivässä on paikkani,
tästä otan askeleen.
Kätesi on ylläni.
Adonai, johdata.
Enemmän kuin hiekanjyviä
Istun rantaan päivän jälkeen,
annan aaltojen vain tulla.
Hiekka valuu sormistani,
kaikkea en kiinni saa.
Niin on moni kysymykseni
vielä vastausta vailla.
Silti tässä hiljaisuudessa
tahdon Sinua ylistää.
Enemmän kuin hiekanjyviä
on ajatuksiasi, Jumala.
Kuinka voisin kaiken käsittää,
kuinka viisautesi mitata?
Adonai, jään ihmettelemään,
kiitos nousee huulilleni.
Vaikka laskemisen lopetan,
olen yhä luonasi.
Näen pinnan, näen hetken,
Sinä tunnet syvät vedet.
Minä muistan osan eilisestä,
Sinä tunnet koko tien.
Kun en löydä selitystä,
anna malttia kuunnella.
Avaa Sana sydämelleni,
anna siitä ravintoa.
Enemmän kuin hiekanjyviä
on ajatuksiasi, Jumala.
Kuinka voisin kaiken käsittää,
kuinka viisautesi mitata?
Adonai, jään ihmettelemään,
kiitos nousee huulilleni.
Vaikka laskemisen lopetan,
olen yhä luonasi.
Pieni lapsi kerää kiviä,
nostaa yhden katsottavaksi.
Hänen ilonsa saa minutkin
hetkeksi pysähtymään.
Anna silmät nähdä lahjasi
näissä pienissäkin asioissa:
leivän tuoksu, ystävän nauru,
uuden aamun hengitys.
En voi Sinua mahduttaa
omiin pieniin vastauksiini.
Anna nöyryys tunnustaa:
tästä vielä tiedä en.
Silti voin mä tehdä hyvää,
jakaa leivän, kuulla toista.
Sinun edessäsi oppilaana
tahdon kasvaa rakkauteen.
Enemmän kuin hiekanjyviä
on ajatuksiasi, Jumala.
Kuinka voisin kaiken käsittää,
kuinka viisautesi mitata?
Adonai, jään ihmettelemään,
annan päiväni käsiisi.
Vaikka laskemisen lopetan,
olen yhä luonasi.
Aalto pyyhkii jäljet rannasta,
ilta viilenee jo.
Sinun viisautesi eessä
sydän hiljaa kiittää.
Tavallisen päivän rukous
Aamun takki tuolin päällä,
avaimet jo kädessä.
Päivän tehtävät on mielessä,
olen kohta lähdössä.
Pysähdyn nyt oven luona,
hiljaa puoleesi käännyn:
tunnet kaikki minun tieni,
kulje kanssani tänään.
Kun istun ja kun nousen,
kun lähden, palaan taas,
Adonai, Sinä tunnet
tämän päivän kokonaan.
Anna minun arjen keskellä
Sinun tahtoasi seurata.
Tavallisen päivän rukous
saakoon teoiksi muuttua.
Työpöydällä viesti odottaa,
siihen vastaan kiireessä.
Huomaan oman äänen kovenevan,
kun en saa mitä pyydän.
Anna maltti ennen vastausta,
anna aikaa ajatella.
Muistuta: myös siinä toisessa
on ihminen kuultavana.
Kun istun ja kun nousen,
kun lähden, palaan taas,
Adonai, Sinä tunnet
tämän päivän kokonaan.
Anna minun arjen keskellä
Sinun tahtoasi seurata.
Tavallisen päivän rukous
saakoon teoiksi muuttua.
Illan pöytään leivän leikkaan,
siirrän tuolin lähemmäs.
Joku kertoo pitkän päivän,
lasken oman puhelimen.
Kaiken keskellä on hetki,
jossa voimme kohdata.
Anna minun olla läsnä,
kuulla loppuun, mitä hän sanoo.
Sinulta ei jäänyt piiloon
se, mitä muut eivät nähneet:
pieni apu, jonka annoin,
sana, jonka nielaisin.
Tutki myös ne hetket, jolloin
valitsin vain oman etuni.
Anna nöyryys oppia niistä,
huomenna taas yrittää.
Kun istun ja kun nousen,
kun lähden, palaan taas,
Adonai, Sinä tunnet
tämän päivän kokonaan.
Kiitos kohtaamistani ihmisistä,
anna minun heitä rakastaa.
Tavallisen päivän rukous
saakoon teoiksi muuttua.
Lasken avaimet nyt pöydälle,
päivä hiljenee iltaan.
Adonai, myös levätessä
olen Sinun edessäsi.
Saan tulla näkyviin
Olen oppinut hymyilemään,
kun en tiedä, mitä sanoa.
Vaihtamaan nopeasti aihetta,
kun joku tulee liian lähelle.
Mutta Sinun edessäsi
ei mun tarvitse esittää.
Sinä tunnet hiljaisuuteni,
tiedät, mitä kätken sen sisään.
Saan tulla näkyviin,
Adonai, Sinun edessäsi.
Tuoda senkin valoon,
mitä itsessäni häpeän.
Tutki minut, johda minua,
auta totuudessa elämään.
Saan tulla näkyviin,
Sinä tunnet minut kokonaan.
Muistan päivän, jolloin päätin,
etten enää ketään tarvitse.
Silloin suljin monta ovea,
jäin omien huolieni luo.
Nyt on vaikea sanoa ääneen:
tulisitko vierelleni?
Anna rohkeus pyytää apua,
ottaa vastaan ystäväni.
Saan tulla näkyviin,
Adonai, Sinun edessäsi.
Tuoda senkin valoon,
mitä itsessäni häpeän.
Tutki minut, johda minua,
auta totuudessa elämään.
Saan tulla näkyviin,
Sinä tunnet minut kokonaan.
Kaikkea en osaa kertoa,
jotain vielä pelkäänkin.
Silti tänään yhden askeleen
voin jo ottaa luottamukseen.
Valitsen nyt tutun numeron,
odotan, että vastataan.
Kun hän kysyy, miten voin,
tahdon viimein kertoa.
Sinä näet myös sen kohdan,
jossa itse väärin tein.
Anna minun kantaa vastuu,
pyytää anteeksi kasvokkain.
Anna lempeyttä itseä kohtaan,
anna voimaa muuttua.
Auta myös mua suojelemaan
toisen herkkiä sanoja.
Saan tulla näkyviin,
Adonai, Sinun edessäsi.
Tuoda senkin valoon,
mitä itsessäni häpeän.
Tutki minut, johda minua,
anna rohkeus rakastaa.
Saan tulla näkyviin,
Sinä tunnet minut kokonaan.
Tässä olen, näillä sanoilla,
tämän päivän voimilla.
Sinä tunnet minut kokonaan.
Johda minut lähemmäksi.
Johda minut ikuista tietä
Olen laulanut, kuinka tunnet
jokaisen mun askeleen.
Olen tuonut eteesi huolet,
kiittänyt tästä elämästä.
Nyt kun nousen rukouksesta,
avaan oven arkipäivään,
anna sen, minkä tässä kuulin,
kulkea myös teoissani.
Johda minut ikuista tietä,
Adonai, Sinua seuraan.
Anna sydän, joka kuulee,
anna tahto totella.
Kun on aika, auta lähtemään,
kun on tarve, pysähtymään.
Johda minut ikuista tietä,
opeta mua rakastamaan.
Joskus tie vie pyytämään anteeksi,
takaisin sen ihmisen luo,
jonka jätin yksin seisomaan,
kun hän kaipasi ystävää.
Joskus tie vie hiljaa viereen,
vailla valmista vastausta.
Anna minun jäädä kuulemaan,
antaa aikaa toiselle.
Johda minut ikuista tietä,
Adonai, Sinua seuraan.
Anna sydän, joka kuulee,
anna tahto totella.
Kun on aika, auta lähtemään,
kun on tarve, pysähtymään.
Johda minut ikuista tietä,
opeta mua rakastamaan.
Kaikkia tulevia päiviä
en voi nähdä edessäin.
Tämän päivän leipä pöydässä,
tämän hetken valo riittää.
Sinun Sanasi ääreen palaan,
siitä suuntaa etsin taas.
Anna uskollisuutta pieneen,
siihen, minkä tänään voin.
Jos mun tieni toista haavoittaa,
anna minun se huomata.
Jos vain omaa tahtoani seuraan,
auta suuntaa muuttamaan.
Sinä tunnet sydämeni,
myös sen, mitä itse en näe.
Siksi pyydän: tutki minut,
johda hyvää tietäsi.
Johda meidät ikuista tietä,
Adonai, Sinua seuraamme.
Anna sydän, joka kuulee,
anna tahto totella.
Anna pöydissämme tilaa,
anna rohkeus sovintoon.
Johda meidät ikuista tietä,
Sinun hyvyyttäsi jakamaan.
Sinä tunnet minut kokonaan,
edessäsi saan elää.
Tänään annan tämän rukouksen:
johda minut tietäsi.
