Näkökulma Jumalan säätämiin aikoihin ja tapoihin
Monille uskoville sanat Toora, sapatti ja juutalaiset juhlat herättävät mielikuvia lainalaisuudesta, vanhasta liitosta ja rajoittavista tavoista, jotka eivät enää kuulu ”Uuden liiton” uskovalle. Avaamme toisenlaisen näkökulman – juurtuneen, yhtenäisen ja syvästi Raamatullisen. Sen mukaan nämä eivät ole menneitä varjoja, vaan Jumalan ikuisia, pyhiä ja siunauksellisia järjestyksiä, jotka koskettavat koko Hänen kansaansa – sekä juutalaisia että pakanataustaisia uskovia Messiaassa.
Toora – ei laki, vaan Jumalan opetus
Toora (hepr. תּוֹרָה) ei tarkoita pelkästään lakia, vaan ohjausta, opetusta ja isällistä neuvontaa. Heprean sanajuuri yarahmerkitsee ”ampua nuoli kohti maalia” tai ”antaa suuntaa”. Näin Toora toimii tienviittana, joka ohjaa Jumalan kansaa Hänen tahtoonsa.
Toora ei ole mielivaltainen sääntökokoelma, vaan rakkaudellinen opetus, jonka kautta Jumalan luonne, tahto ja suunnitelma tulevat näkyväksi. Se ei ole armoa vastaan, vaan kanava, jonka kautta armo ja totuus voidaan tuntea syvemmin (Joh. 1:17).
Uuden testamentin kirjoitukset vahvistavat tämän:
”Kaikki Raamattu on Jumalan Hengestä syntynyttä ja hyödyllistä opetukseksi, nuhteeksi, oikaisuksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa” (2. Tim. 3:16).
Alkuperäisessä kontekstissa tämä viittasi Tanakiin – Tooraan, Profeettoihin ja Kirjoituksiin – jotka olivat Yeshua-ajan uskovien ainoa Raamattu.
Jumalan juhlat – profeetallisia aikoja ja yhteyttä Messiaaseen
- Mooseksen kirjan 23. luvussa esitetyt juhlat eivät ole vain ”juutalaisia juhlia”, vaan Herran juhlia (mo’edim) – Jumalan säätämiä kohtaamisaikoja Hänen kansansa kanssa. Nämä juhlat ovat osa Jumalan aikataulua, joiden kautta Hän toteuttaa pelastussuunnitelmansa.
Juhlien kolmitasoinen merkitys
- Historiallinen taso – Jumalan teot Israelin kansan elämässä (esim. Egyptistä vapautuminen, sadonkorjuu).
- Profeetallinen taso – Messiaan työn vaiheet (kuolema, ylösnousemus, Pyhän Hengen vuodatus, paluu).
- Henkilökohtainen taso – kutsu jokaiselle uskovalle kohdata Jumala Hänen asettamissaan ajoissa.
Juhlat ja niiden täyttymykset Messiaassa
- Pesach (Pääsiäinen) – vapautuminen Egyptin orjuudesta → Messias, Jumalan Karitsa, joka kuoli meidän vapautuksemme tähden (Joh. 1:29; 1. Kor. 5:7).
- Happamattoman leivän juhla – synnin jättäminen taakse → Yeshua eli synnittömän elämän meidän edestämme (1. Piet. 2:22).
- Ensilyhteen juhla (Bikkurim) – sadon ensimmäiset hedelmät → Messiaan ylösnousemus, ”esikoinen kuolleista nousseista” (1. Kor. 15:20).
- Shavuot (Viikkojuhla / Helluntai) – Tooran antaminen Siinailla → Pyhän Hengen vuodatus ja lain kirjoittaminen sydämiin (Jer. 31:31–33; Apt. 2).
- Yom Teruah (Pasuunansoiton päivä / Rosh Hashana) – kutsu parannukseen ja heräämiseen → Messiaan paluun esikuva, sillä pasuuna soi Hänen tullessaan (1. Tess. 4:16).
- Yom Kippur (Sovituspäivä) – kansan synnit sovitettiin → Messias toimitti lopullisen sovituksen kertakaikkisesti (Hebr. 9:11–12).
- Sukkot (Lehtimajanjuhla) – Jumalan asuminen kansansa keskellä → tuleva valtakunta, jossa Jumala ”asuu heidän keskellään” (Ilm. 21:3).
Näin jokainen juhla liittyy Jumalan pelastushistoriaan ja avaa syvemmän kuvan Messiaan persoonasta ja tehtävästä.
Sapatti – lahja, ei kuorma
Sapatti mainitaan jo luomisessa (1. Moos. 2:2–3). Se ei ole Siinain liiton yksityisomaisuutta, vaan Jumalan lahja koko ihmiskunnalle.
Yeshua ei kumonnut sapattia, vaan palautti sen alkuperäisen tarkoituksen:
”Sapatti on tehty ihmistä varten, ei ihminen sapattia varten” (Mark. 2:27).
Sapatti on:
- Luomisen muistomerkki – liittää meidät Luojaan.
- Pyhityksen ja ilon rytmi – antaa viikoittaisen ajan pysähtyä ja kohdata Jumala.
- Profeetallinen ennakkokuva – tulevasta Messiaan valtakunnan sapatinlevosta (Hebr. 4:9–10).
Siunaus koko Jumalan kansalle
Toora, juhlat ja sapatti eivät ole vain juutalaisia perinteitä, vaan Jumalan lahjoja koko kansalle, joka on oksastettu Israelin öljypuuhun (Room. 11).
Kyse ei ole palaamisesta ”lain alle”, vaan elämään Jumalan perheen rytmissä. Niin juutalaiset kuin pakanataustaiset uskovat voivat löytää niissä syvemmän yhteyden Yeshuaan ja Hänen kansaansa.
Toora elävöittää, juhlat yhdistävät, sapatti pysäyttää
Kun tarkastelemme Raamattua kokonaisuutena, huomaamme, ettei Toora, juhlat ja sapatti ole lakkautettuja, vaan ne saavat täyttymyksensä ja syvemmän merkityksensä Messiaan kautta. Ne eivät sido orjuuteen, vaan avaavat ajallisia ja ajattomia siunausväyliä, joissa Jumalan kansa voi kohdata Hänen suunnitelmansa – ja nähdä itsensä osana sitä.