Yksi kansa, kaksi juurta – Raamatun juutalaiset juuret ja messiaaninen täyttymys

Haluamme tuoda Raamatun juutalaiset juuret ja messiaanisen täyttymyksen elävästi esiin. Yksi tämän aiheen keskeisistä teemoista on ajatus: ”Yksi kansa, kaksi juurta.” Tämä ilmaus tiivistää syvällisen raamatullisen näkemyksen siitä, kuinka juutalaiset ja pakanat ovat molemmat osa Jumalan kansaa Messiaassa. Samalla se muistuttaa, että heidän identiteettinsä ja kutsumuksensa eivät ole samat – eivätkä myöskään vaihdettavissa tai korvattavissa.

Juutalaiset ja liiton perintö

Juutalaisella kansalla on erityinen kutsumus, joka nousee heidän asemastaan liiton kansana. Paavali muistuttaa tästä selvästi:

”He ovat israelilaisia. Heille kuuluu lapseus, kirkkaus, liitot, lain antaminen, jumalanpalvelus ja lupaukset.”
(Room. 9:4)

Tämä perintö ei ole lakkautettu, eikä juutalaisten kutsumus ole mitätöity Uuden liiton myötä. Päinvastoin – Jumala pysyy uskollisena lupauksilleen, ja juutalaisten kutsumus kantaa edelleen myös Messiaan tuntemisessa. Tämä ei tapahdu siitä huolimatta, vaan juuri sen kautta. Juutalaisten identiteetti liiton kansana on säilyvä, ja sen kautta myös pakanat voivat ymmärtää oman osallisuutensa.

Pakanat osallisiksi Messiaan kautta

Ei-juutalaiset – joita Raamatussa kutsutaan pakanoiksi – tulevat Jumalan kansan osaksi uskon kautta Messiaaseen, Yeshuaan. Paavali kuvaa tätä voimakkaasti:

”Sinut, villi oliivipuu, on oksastettu niiden joukkoon ja olet tullut osalliseksi juurista ja oliivipuun mehevästä mahlasta.”
(Room. 11:17)

Tämä kuva antaa ymmärtää, ettei pakanakansoja ole kutsuttu korvaamaan juutalaisia, vaan liittymään samaan runkoon. Pakanat eivät muutu juutalaisiksi, mutta heidät liitetään samaan hengelliseen perheeseen, joka on juurtunut Israelin liittoihin, Tooraan ja Jumalan lupauksiin. Heidän kutsunsa on täydentää Jumalan suunnitelmaa – ei syrjäyttää sitä.

Ei korvausteologiaa – vaan liittoyhteys

Historiassa on usein omaksuttu korvausteologia, jonka mukaan seurakunta olisi korvannut Israelin Jumalan suunnitelmassa. Tämä on kuitenkin vakava vääristymä. Raamatun kokonaisuus osoittaa, että juuret pysyvät Israelissa. Uusi testamentti itse rakentuu näiden juurien varaan.

• Juutalaiset säilyttävät identiteettinsä Jumalan liittokansana.
• Pakanat saavat täyden osallisuuden hengelliseen perintöön Messiaan kautta.
• Yhdessä he muodostavat yhden uuden ihmisen Messiaassa (Ef. 2:15).

“Hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmista yhden… luodakseen itsessään yhden uuden ihmisen, tehden rauhan.”
(Ef. 2:14–15)

Yhteys ilman yhdenmukaisuutta

”Yksi kansa” ei siis tarkoita yhtä kulttuuria tai yhdenlaista elämäntapaa. On tärkeää erottaa yhteys ja yhtenäistäminen. Jumalan valtakunnassa on tilaa erilaisille identiteeteille, kunhan ne alistetaan Messiaan hallintaan.

• Juutalaiset voivat säilyttää Tooran seuraamisen, juhlat ja perinteen Messiaan yhteydessä.
• Pakanat taas eivät tule juutalaisiksi, mutta he kunnioittavat hengellisiä juuria, joihin ovat liittyneet, ja oppivat vaeltamaan samassa uskossa ja totuudessa.

“Evankeliumi on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo – ensin juutalaiselle, sitten myös kreikkalaiselle.”
(Room. 1:16)

Tulevaisuuden täyttymys profeetoissa

Raamattu katsoo profeetallisesti tulevaisuuteen, jossa tämä kaksijakoisuus löytää täyttymyksensä:

• Israelin pelastus kuuluu Jumalan suunnitelmaan (Room. 11:26).
• Kaikki kansat virtaavat Siionille Jumalan opetuksen lähteille (Jes. 2:2–3).
• Lopulta yksi paimen johtaa yhtä laumaa (Joh. 10:16).

Tulee aika, jolloin juutalainen jäännös ja pakanakansojen täyteys yhdistyvät Messiaan hallintavallan alla. Kukin pysyy omassa juressaan, mutta elävät samassa Hengessä, samassa toivossa ja samassa pelastuksessa.

Yksi kansa, kaksi juurta – raamatullinen totuus

”Yksi kansa, kaksi juurta” ei ole kompromissi, vaan raamatullinen todellisuus. Messiaassa syntyy Jumalan kansa, joka ei hylkää Israelin juuria eikä hävitä kansojen ainutlaatuisuutta. Sen sijaan molemmat liitetään yhdeksi perheeksi, yhteen puuhun ja samaan kuningaskuntaan.

Tämä on kutsu:

• ymmärtää uskoa heprealaiselta perustalta,
• kunnioittaa Israelin kutsumusta,
• ja elää yhteydessä, joka ei vaadi yhdenmukaisuutta, vaan rakentuu yhteiselle Messiaalle – Yeshualle.

Raamattu vakuuttaa tästä:

“Ja niin koko Israel on pelastuva…” (Room. 11:26)
“Monet kansat lähtevät liikkeelle ja sanovat: ’Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle… Hän opettaa meille teitään.’” (Jes. 2:3)

”Yksi kansa, kaksi juurta” on evankeliumin ydin: se yhdistää liiton uskollisuuden ja armon universaalin ulottuvuuden. Messiaassa Jumala ei hävitä juutalaisuutta eikä edellytä pakanoilta juutalaiseksi tulemista. Sen sijaan Hän kutsuu molemmat osaksi samaa hengellistä perhettä, jossa:

• Juutalaiset kantavat liiton juurta.
• Pakanat juurtuvat siihen armossa.
• Yhteinen Messias yhdistää molemmat yhdeksi kansaksi, joka elää Hengessä, uskossa ja toivossa.

Tämä on toivon ja sovituksen sanoma, joka kantaa sekä Israelille että kansoille – ja joka odottaa täyttymystään Messiaan hallintavallan alla.