Raamatullisten juhlien alkuperä ja merkitys (3. Moos. 23)
Raamatun opetuksen mukaan Jumala on säätänyt kansalleen erityiset juhlat, moadim, eli määrätyt ajat, jotka löytyvät selkeästi esitettyinä 3. Mooseksen kirjan luvussa 23. Näiden juhlien alkuperä ei ole ihmisissä eikä kulttuureissa, vaan Jumalan omassa tahdossa ja aikataulussa. Hän kutsuu näitä juhlia Herran juhliksi (Moed Adonai) – ei siis vain Israelin kansan juhlaksi, vaan Herran itsensä asettamiksi ajoiksi.
Jokainen juhla avaa näkymän Jumalan suureen pelastussuunnitelmaan, ja yhdessä ne muodostavat pyhän kalenterin, jossa näkyvät Jumalan teot menneisyydessä, Hänen työnsä nykyhetkessä ja Hänen lupauksensa tulevaisuudessa.
Näiden juhlien kautta Jumala kertoo maailmalle, miten Hän toimii historian ja aikakausien keskellä – ne ovat kuin Hänen asettamiaan pysäkkejä pelastushistorian aikajanalla.
Moadim – Jumalan määräämät ajat
Heprean sana moed (מועד) tarkoittaa määrättyä aikaa, kokousta tai tapaamispaikkaa. Näitä moadim-aikoja kutsutaan pyhiksi kokouksiksi, sillä ne ovat hetkiä, jolloin Jumala haluaa erityisellä tavalla kohdata kansansa. Ne kertovat meille Jumalan aikataulusta, eivät vain siitä, mitä tapahtui kerran, vaan myös siitä, mikä on täyttynyt ja mikä on vielä täyttymättä.
Raamatulliset juhlat opettavat:
- Jumala hallitsee aikaa.
- Jumalan suunnitelma on tarkka ja ennalta ilmoitettu.
- Jumalan juhlat ovat myös profeetallisia merkkejä.
Juhlien kolmiosainen ulottuvuus: Menneisyys – Nykyisyys – Tulevaisuus
Raamatun juhlat kantavat aina kolmea ulottuvuutta:
1. Menneisyys
Juhlat muistuttavat Israelin kansan historiallisista tapahtumista ja Jumalan teoista. Esimerkiksi Pesach (Pääsiäinen) juhlistaa vapautumista Egyptin orjuudesta. Ne ankkuroivat kansan identiteetin Jumalan suuriin tekoihin.
2. Nykyisyys
Juhlat kutsuvat jokaista sukupolvea uudistumaan Jumalan läsnäolossa. Ne ovat tilaisuuksia opetella luottamaan Jumalan huolenpitoon, sovitukseen ja johdatukseen juuri nyt. Ne rakentavat yhteyttä Jumalaan ja Hänen kansaansa.
3. Tulevaisuus
Jokainen juhla kantaa mukanaan profeetallisen näkökulman tulevaan. Ne osoittavat kohti Jumalan lopullista suunnitelmaa, Messiaan tulemuksia, Jumalan valtakunnan perustamista ja iankaikkista sovitusta.
Näin juhlat ovat ikään kuin profeetallisia varjoja tulevista tapahtumista, jotka kirkastuvat ajan kulkiessa eteenpäin.
Profeetallinen näkökulma Messiaan tulemuksiin
Raamatulliset juhlat liittyvät kiinteästi Messias Yeshuan (Jeesuksen) elämään, kuolemaan, ylösnousemukseen, Hengen lähettämiseen ja Hänen paluuseensa. Ne ovat profeetallisia ajankohtia, joissa Jumalan lunastussuunnitelma etenee.
Kevään juhlat – Ensimmäinen tulemus
Kevään juhlat toteutuivat Yeshuan ensimmäisessä tulemuksessa:
- Pesach – Messias uhrattiin, Jumalan Karitsa, syntien sovitus.
- Happamattoman leivän juhla – Messiaan ruumis haudassa, synnittömyys.
- Uuden sadon ensilyhde (Bikkurim) – Yeshua nousi ylös kuolleista, ensimmäinen sadosta.
- Shavuot (Viikkojuhla) – Pyhän Hengen vuodatus, uuden liiton alku.
Syksyn juhlat – Toinen tulemus
Syksyn juhlat viittaavat Messiaan toiseen tulemukseen:
- Yom Teruah (Pasuunansoiton päivä) – Herätyksen ja paluun hetki, pasuunan ääni.
- Yom Kippur (Sovituspäivä) – Lopullinen sovitus ja Israelin kansallinen pelastus.
- Sukkot (Lehtimajanjuhla) – Jumalan valtakunnan täyttymys, ilo ja asuminen Jumalan luona.
Jumalan aikataulu maailmanhistorialle
Jumalan juhlat muodostavat profeetallisen kartan aikakausien yli:
- Ne alkoivat menneisyydessä – Jumalan teoilla kansansa keskellä.
- Ne elävät tänään – kehottaen meitä valmistautumaan ja pysymään hereillä.
- Ne osoittavat tulevaan – Messiaan paluuseen ja Jumalan valtakunnan täyttymykseen.
Ne eivät ole vain juutalaisia perinteitä, vaan osa Jumalan ilmoitusta koko maailmalle.
”Nämä ovat Herran määräämät juhla-ajat, pyhät kokoukset, jotka teidän on kuulutettava määräaikoinaan.” (3. Moos. 23:4)