Jumalan aikataulu ei ole piilossa – se on ilmoitettu profeettojen kautta
Israel, raamatulliset juhlat, Messias ja lopun aikojen tapahtumat muodostavat yhden saumattoman kokonaisuuden, joka kulkee kuin punainen lanka läpi koko Raamatun. Profeetallinen sana ei ole vain tulevaisuuden ennustamista – se on ilmoitus Jumalan pelastussuunnitelmasta, joka kumpuaa liitosta, uskollisuudesta ja pelastushistoriallisesta jatkuvuudesta.
Profetioiden ymmärtäminen edellyttää niiden lukemista liiton ja Israelin kutsumuksen kontekstissa. Ilman tätä näkökulmaa on vaarana irrottaa profetiat niiden juutalaisesta perustasta ja rakentaa teologisia järjestelmiä, jotka eivät kunnioita Jumalan uskollisuutta kansalleen.
Profeetallinen linja läpi Raamatun
Raamatun ensimmäinen profetia esiintyy jo varhain:
“Minä panen vihan sinun ja vaimon välille, sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Hän on murskaava sinun pääsi…” (1. Moos. 3:15)
Tämä ei ole irrallinen lausuma, vaan alkupiste Jumalan lunastussuunnitelmalle, joka etenee halki historian. Jo alusta asti Jumalan ratkaisu pahuuden ongelmaan kulkee “vaimon siemenen” eli lopulta Messiaan kautta.
Abrahamin liitossa (1. Moos. 12:1–3) siunaus luvataan kaikille kansoille hänen jälkeläisessään. Tässä liitossa määrittyy koko pelastushistorian kulku: Israelin kansa syntyy Abrahamin kutsumuksesta, ja Messias nousee tästä kansasta.
Daavidin kanssa Jumala solmii liiton pysyvästä kuninkuudesta (2. Sam. 7:12–16), joka huipentuu Messiaaseen – Daavidin Poikaan, joka hallitsee vanhurskaudessa. Tämä “Daavidin pojan ja Herran voidellun” rooli luo jatkuvan odotuksen Israelin historiassa ja täyttymyksen Yeshuassa.
Jesajan profetiat (erityisesti luku 53) syventävät kuvaa Messiaasta kärsivänä Palvelijana, joka sovittaa synnin ei ainoastaan Israelin, vaan myös kansojen puolesta. Samalla Jesajan luvut 2, 9 ja 11 nostavat esiin Messiaan kuninkaallisen hallinnon, mikä osoittaa, että kyse on sekä kärsivästä Palvelijasta että hallitsevasta Kuninkaasta.
“Heidän profeettansa julistivat tuomiota syntiin, mutta aina toivon valossa – Jumalan liitto ei horju.”
(kommentaari Jes. 54:10)
Israelin rooli Jumalan suunnitelmassa
Israel ei ole sivuroolissa, vaan Jumalan pelastussuunnitelman keskiössä. Jumalan uskollisuus Israelille on tae Hänen uskollisuudestaan kaikille kansoille.
Sakarjan profetia tekee asian selväksi:
“Joka koskee teihin, koskee minun silmäterääni.” (Sak. 2:12)
Israelin valinta ei perustu ansioon vaan Jumalan uskollisuuteen liittoonsa. Israel on kanava, jonka kautta pelastus virtaa kansoille: ilman Israelia ei olisi profeettoja, ei Tooraa, ei Messiaan tulemusta – eikä lopulta pelastusta.
Aliyah eli paluu Israeliin on enemmän kuin poliittinen tai sosiaalinen ilmiö – se on profeetallinen liike, jossa ulkoinen paluu maahan yhdistyy sisäiseen paluuseen Jumalan luo. Hesekielin luvussa 36 tämä prosessi kuvataan tarkasti: ensin fyysinen kokoaminen, sitten sydämen uudistuminen ja uuden hengen vuodatus.
“Israelin kokoaminen takaisin ja kansan hengellinen herääminen ovat profeetallisessa aikajanassa erottamattomasti yhteen kytkeytyviä tapahtumia.”
(Hes. 36:24–28)
Raamatulliset juhlat profetian aikamerkkeinä
Raamatulliset juhlat eli Mo’adim eivät ole vain muistopäiviä, vaan Jumalan asettamia ajanmerkkauksia. Ne ovat kuin Jumalan profeetallinen kalenteri, jossa menneet tapahtumat ja tuleva täyttymys liittyvät yhteen.
Kevään juhlat – jo täyttyneet Yeshuassa:
- Pesach (Pääsiäinen): Yeshua on Jumalan Karitsa (Joh. 1:29), joka uhrattiin meidän puolestamme.
- Ensimmäisten hedelmien juhla: Yeshuan ylösnousemus esikoisena kuolleista (1. Kor. 15:20).
- Shavuot (Viikkojuhla, helluntai): Toora annettiin Siinailla; Uudessa liitossa Henki kirjoittaa Tooran sydämiin (Jer. 31:31–34; Apt. 2).
Syksyn juhlat – vielä täyttymystä odottavat:
- Yom Teruah (Pasuunansoiton päivä): kuvaa Messiaan paluun pasuunansoittoa (1. Tess. 4:16).
- Yom Kippur (Sovituspäivä): Israelin kansallinen sovitus ja Messiaan uhrin lopullinen soveltaminen kansalle (Sak. 12:10).
- Sukkot (Lehtimajajuhla): Jumalan valtakunnan juhla, jolloin Hän asuu kansansa keskellä (Sak. 14:16; Ilm. 21:3).
“Nämä ovat Herran määräämät juhla-ajat, jotka teidän tulee kuuluttaa pyhiksi kokoontumisiksi.”
(3. Moos. 23:2)
Juhlat toimivat “profeetallisina aikamerkkeinä”, jotka osoittavat sekä Messiaan ensimmäiseen että toiseen tulemukseen.
Toinen tulemus ja aikojen päätepiste
Yeshua, Israelin Messias, tulee takaisin – ei enää kärsivänä palvelijana, vaan Kuninkaana ja Tuomarina. Apostolien teot 1:11 ja Sakarja 14 kuvaavat Hänen paluutaan Öljymäelle.
Tuolloin tapahtuu:
- Israelin jäännöksen pelastuminen (Room. 11:26)
- Kansojen tuomitseminen ja erotteleminen (Matt. 25:31–46)
- Jumalan valtakunnan perustaminen maan päälle (Ilm. 20:1–6)
“Tämä Yeshua… on tuleva samalla tavalla kuin näitte hänen taivaaseen menevän.”
(Apt. 1:11)
Lopun aikojen tapahtumien ydin ei ole pelon herättäminen, vaan liiton uskollisuuden kirkastaminen – Jumala vie päätökseen sen, minkä Hän on luvannut.
Kuinka pysyä valveilla ja uskollisena?
Profeetallinen ymmärrys ei ole spekulaatiota varten, vaan kutsu uskollisuuteen ja valmistautumiseen.
- Seuraa Jumalan suunnitelmaa – älä rakenna omaasi
- Rukoile Israelin puolesta (Ps. 122:6)
- Elä osana liiton kansaa – uskossa ja uskollisuudessa
- Pidä toivo kirkkaana – elä puhtaudessa (1. Joh. 3:3)
Profeetallinen kokonaiskuva
Jumalan profeetallinen suunnitelma ei ole sirpaleinen. Se on eheä, johdonmukainen ja liittopohjainen:
- Israel on kutsuttu kansa
- Messias Yeshua on liiton täyttymys
- Kansat kutsutaan mukaan liittoon
- Juhlat ovat Jumalan aikataulu
- Toinen tulemus tuo kirkkauden täyttymyksen
Jumalan ilmoitus ei ole vain menneisyyden tapahtuma – se on yhä käynnissä. Me elämme profetian keskellä. Kysymys kuuluu: näemmekö Jumalan aikamerkit ja vastaammeko kutsuun?