Raamatun mukaan Jumala on Messias Yeshuassa (Jeesuksessa) tehnyt jotain ennenkuulumatonta: Hän on yhdistänyt juMessiaassa juutalaiset ja pakanat on kutsuttu yhdeksi uudeksi ihmiseksi tavalla, joka säilyttää kummankin omaleimaisuuden. Tämä yhteys ei merkitse identiteetin katoamista, vaan täydentymistä. Jumalan suunnitelmassa ykseys ei tarkoita yhdenmukaisuutta, vaan kunnioittavaa yhteyttä, jossa erilaisuus saa säilyä ja jossa molemmat palvelevat Jumalaa omassa kutsumuksessaan – yhdessä, mutta erillisinä.
Paavali kuvaa tätä hengellistä todellisuutta Efesolaiskirjeessä. Messias on meidän rauhamme, Hän, joka on tehnyt molemmat yhdeksi ja purkanut erottavan väliseinän, vihollisuuden, omassa ruumiissaan. Kun Paavali puhuu ”molemmista”, hän tarkoittaa juutalaisia ja pakanoita. Yeshuan sovitustyön kautta ei enää ole estettä, joka sulkisi kansoja Jumalan yhteyden ulkopuolelle. Tämä yhteys ei kuitenkaan synny kulttuurisen sulauttamisen tai identiteettien poistamisen kautta, vaan yksin Messiaan kautta.
Paavali jatkaa toteamalla, että Messias loi itsessään nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi ja teki rauhan. Uusi ihminen ei tarkoita uutta, kolmatta ryhmää, joka hylkää juutalaisen tai pakanan taustan. Kyse on uudesta suhteesta ja yhteydestä, joka ylittää rajat, mutta ei mitätöi niitä. Juutalainen pysyy juutalaisena ja pakana pakanan asemassaan, mutta molemmat ovat Messiaassa yhtä perhettä.
Tämä yhteinen kutsumus näkyy myös Roomalaiskirjeessä. Paavali muistuttaa, että Messias on tullut juutalaisten palvelijaksi Jumalan totuuden tähden vahvistaakseen patriarkoille annetut lupaukset. Samalla Hän on avannut tien myös kansoille, jotta ne ylistäisivät Jumalaa Hänen laupeutensa tähden. Jumala pitää uskollisesti kiinni Israelille antamistaan lupauksista, mutta Hänen pelastussuunnitelmansa ulottuu koko maailmaan. Ylistys nousee monista kansoista, eri kielillä ja erilaisilla tavoilla, mutta yhdestä sydämestä Messiaan kautta.
Raamatullinen ykseys ei ole kansallista eikä kulttuurista sulautumista, vaan hengellistä yhteyttä. Messiaan ruumiissa juutalaiset voivat säilyttää identiteettinsä liiton kansana, juhlia juhliaan, kunnioittaa isiensä perinteitä ja elää kutsumuksessaan. Pakanat voivat palvella Jumalaa oman taustansa ja kulttuurinsa puitteissa. Yhteys ei edellytä samanlaisuutta, vaan perustuu Messiaan työhön.
Tämä todellisuus on myös esikuva tulevasta Jumalan valtakunnasta. Kansat ja kielet seisovat yhdessä Herran edessä, mutta moninaisuutensa säilyttäen. Juutalaiset ja pakanat ovat yhdessä elävä todistus Jumalan suuresta suunnitelmasta, joka ulottuu kaikkiin kansoihin ja aikakausiin.
Jumala on luonut uuden ihmisen Messiaassa tekemättä kaikista samanlaisia. Rauha syntyy siitä, että erilaiset yhdistetään rakkauden ja pelastuksen piiriin ilman pakkoa muuttua toisiksi. Tässä on evankeliumin syvä ihme: juutalaiset ja pakanat voivat palvella Jumalaa yhdessä, kunnioittaen toistensa kutsumusta ja iloiten yhteisestä toivosta Messiaassa.
Efesolaiskirjeen sanat tiivistävät tämän: Messias yhdistää molemmat ja luo uuden ihmisen. Roomalaiskirje puolestaan avaa näkymän siihen, kuinka juutalaiset ja kansat yhdessä ylistävät Jumalaa Hänen uskollisuutensa ja armonsa tähden.