Sanasto

Messiaaninen sanasto – heprealaiset termit helposti ymmärrettynä

Tämä sanasto kokoaa keskeisiä hepreankielisiä käsitteitä messiaanisen uskon näkökulmasta. Se auttaa ymmärtämään Raamatun juutalaista kontekstia ja Messiaan (Yeshua) merkitystä Tooran, juhla-aikojen ja liiton valossa. Jokainen termi sisältää sekä perinteisen juutalaisen merkityksen että messiaanisen näkökulman. Sanasto sopii niin yksittäiselle lukijalle kuin opettajalle, ja sitä voi käyttää opetuksen, henkilökohtaisen tutkimisen tai juhla-aikojen valmistelun apuna.

SISÄLTÖ

• A-H
• I-M
• N-S
• T-Z
• Juhlatermit kategorioittain
• Rabbiininen sanasto
• Jumalanpalveluselämän termit

A–H

Adonai – Herra

Adonai (אֲדֹנָי) on yksi Jumalan kunnioittavista nimistä, jota käytetään erityisesti rukouksissa silloin, kun pyhää Tetragrammia (YHWH) ei lausuta ääneen. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti ”herrani” ja korostaa Jumalan valtaa, auktoriteettia ja kuninkaallista asemaa (vrt. Ps. 8:2).
Messiaanisesti: Yeshuaa kutsutaan Herraksi (Adonai) mm. jakeessa Fil. 2:11, jossa hänen nimensä tunnustetaan kaikkien edessä – viittaus jumalalliseen auktoriteettiin.

Aliyah – Nousu

Aliyah (עֲלִיָּה) tarkoittaa ”nousemista” ja viittaa sekä juutalaisten paluumuuttoon Israeliin että Tooran lukuvuoroon synagogassa.
Raamatullisesti: Paluu Israeliin on profeetallinen lupaus (Jes. 43:5–6; Jer. 31:8–10).
Messiaanisesti: Aliyah nähdään osana kansallista ennalleen asettamista ennen Messiaan valtakunnan tuloa (Hes. 36:24–28). Tooran äärelle nouseminen merkitsee samalla hengellistä lähestymistä Jumalaan (Luuk. 4:16–21).

Avodah – Palvelus

Avodah (עֲבוֹדָה) tarkoittaa ”palvelusta”, erityisesti temppelissä suoritettua leeviläistä palvelusta (2. Moos. 28:1, 3. Moos. 16:32).
Laajemmassa merkityksessä se kattaa kaiken Jumalan palvelemisen – työn, rukouksen, elämän uhraamisen Jumalan kunniaksi.
Messiaanisesti: Palvelus uudistuu sydämestä käsin (Room. 12:1; Hepr. 9:14), ja jokaisen uskovan elämä on hengellinen palvelus Jumalalle.

Bar/Bat Mitzvah – Liiton poika / tytär

Bar Mitzvah (poika) ja Bat Mitzvah (tytär) tarkoittavat ”käskyn poikaa/tytärtä”. Ne merkitsevät siirtymistä aikuisuuteen ja Tooran käskyjen täyteen vastuuseen (yleensä 13- ja 12-vuotiaana).
Messiaanisesti: Seremonia on tärkeä liiton jatkuvuuden ilmaus. Hengellisesti se muistuttaa myös sisäisestä kypsymisestä – uskon ja kuuliaisuuden siirtymisestä omakohtaiseksi (Gal. 4:1–7; Hepr. 5:14).

B’rit Hadashah – Uusi liitto

B’rit Hadashah (בְּרִית חֲדָשָׁה) tarkoittaa ”uutta liittoa” ja perustuu lupaukseen Jer. 31:31–34. Uusi liitto ei kumoa Tooraa vaan kirjoittaa sen sydämeen.
Messiaanisesti: Yeshua sanoi: ”Tämä on uusi liitto minun veressäni” (Luuk. 22:20), ja apostolit näkivät hänen sovitustyönsä liiton sinettinä (Hepr. 8:6–13). Uusi liitto yhdistää Israelin ja kansat yhteen Jumalan perheeseen (Ef. 2:11–22).

Brit milah – Liiton ympärileikkaus

Brit milah (בְּרִית מִילָה) on Abrahamin kanssa tehty liiton fyysinen merkki (1. Moos. 17:9–14). Se tehdään kahdeksantena päivänä poikalapselle ja ilmentää sukupolvien jatkuvuutta liitossa.
Messiaanisesti: Paavali opetti, ettei ympärileikkaus itsessään ole pelastuksen ehto, mutta juutalaiselle se pysyy liiton tunnusmerkkinä. Todellinen ympärileikkaus on sydämessä tapahtuva Hengen työ (Room. 2:28–29; Kol. 2:11).

Geulah – Lunastus

Geulah (גְּאֻלָּה) merkitsee lunastusta – vapauttamista orjuudesta, synnistä tai pakkosiirtolaisuudesta.
Raamatullisesti: Israel koki lunastuksen Egyptistä (2. Moos. 6:6) ja odottaa vielä lopullista lunastusta (Jes. 35:9–10).
Messiaanisesti: Yeshua tuo henkilökohtaisen ja kansallisen geulahin. Hän lunastaa kansansa synnistä ja myös palauttaa sen omaan maahan ja liittoon (Luuk. 21:28; Room. 8:23; Tit. 2:14).

Go’el – Lunastaja

Go’el (גּוֹאֵל) on ”sukulunastaja”, joka toimii sukunsa puolesta, lunastaa omaisuuden tai pelastaa henkilön (3. Moos. 25; Ruut 3–4). Hän myös kostaa vääryyden ja toimii oikeuden puolustajana.
Messiaanisesti: Yeshua on meidän Go’el (Jes. 59:20), joka on maksanut hinnan vapaudestamme. Hän toimii lunastajana sekä yksilölle että kansalle – sekä sielun että ruumiin pelastajana (Ef. 1:7; Ilm. 5:9).

Goyim – Kansat

Goyim (גּוֹיִם) tarkoittaa kansoja eli ei-juutalaisia. Alkujaan se voi viitata myös Israeliin kansana (esim. 1. Moos. 12:2), mutta tavallisesti se tarkoittaa muita kansoja.
Raamatullisesti: Jumala lupasi siunata kaikkia kansoja Abrahamin kautta (1. Moos. 12:3).
Messiaanisesti: Kansat kutsutaan mukaan liittoon Israelin kanssa, ei korvaamaan sitä, vaan täydentämään sitä (Jes. 49:6; Room. 11:17–24). Kansat saavat osan Messiaan siunauksista ilman että heistä tulee juutalaisia – liitto perustuu uskoon ja kutsuun.

Haftara – ”Jälkiteksti” tai lisäluku

Haftara (הַפְטָרָה) tarkoittaa ”päätöstä” tai ”jälkitekstiä” ja viittaa profeettatekstiin, joka luetaan Toora-lukujakson jälkeen sapattina tai juhlapäivinä. Se vahvistaa Tooran opetusta profeetallisella näkökulmalla.
Messiaanisesti: Monet haftaratekstit viittaavat Messiaaseen – erityisesti Jes. 9, Jes. 11, Jes. 53, Hes. 37 ja Sak. 9. Yeshua itse julisti Jes. 61:n sanoman itsestään synagogassa (Luuk. 4:17–21).

Hallel – Ylistyspsalmit (Psalmit 113–118)

Hallel (הַלֵּל) on ryhmä ylistyspsalmeja, joita lauletaan juhlissa kuten Pesach, Shavuot ja Sukkot. Ne ylistävät Jumalan suuria tekoja, erityisesti pelastusta Egyptistä ja Hänen armollista johdatustaan.
Messiaanisesti: Hallel liittyy myös Yeshuaan, joka lauloi sen opetuslastensa kanssa ennen ristiinnaulitsemistaan (Matt. 26:30). Ps. 118 – ”Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä” – viittaa Messiaan tulemukseen.

Halakhah – Vaellustapa

Halakhah (הֲלָכָה) tulee juuresta ”halakh” – kulkea, vaeltaa. Se viittaa Tooran ja rabbiinisen tulkinnan mukaiseen elämän vaellukseen.
Raamatullisesti: Halakhah ohjaa sapattia, ruokasääntöjä, puhtautta, perheoikeutta ja muuta arkea.
Messiaanisesti: Vaellus Yeshuaa seuraten on uuden liiton halakhah – ei Tooran hylkäämistä vaan sen sisäistämistä sydämessä (Jer. 31:33; Matt. 5:17–20; 1. Joh. 2:6).

HaShem – Nimi

HaShem (הַשֵּׁם) tarkoittaa ”Nimi”, ja se on kunnioittava tapa viitata Jumalaan lausumatta pyhää tetragrammia (YHWH). Se esiintyy usein opetuksissa, rukouksissa ja arkikielessä.
Raamatullisesti: Jumalan nimi on pyhä ja voimallinen (2. Moos. 3:15; Ps. 113:2).
Messiaanisesti: Jumalan nimi ilmoitetaan täydellisesti Yeshua-nimessä (”Herra pelastaa”, Matt. 1:21), ja hänen kauttaan Jumalan nimi kirkastetaan kansojen keskuudessa (Joh. 17:6, 11, 26).

Havdalah – Erottaminen

Havdalah (הַבְדָּלָה) tarkoittaa ”erottamista” ja on sapatin tai juhlan päättävä seremonia. Siinä käytetään viiniä, mausteita ja palavaa kynttilää – symboloimaan siirtymistä pyhästä arkeen.
Raamatullisesti: Jumala erottaa pyhän ja epäpyhän, valon ja pimeyden (3. Moos. 10:10).
Messiaanisesti: Havdalah muistuttaa liittouskollisuudesta arjessa ja kutsusta vaeltaa Jumalan valossa – ei vain juhlan aikaan, vaan joka päivä (1. Tess. 5:5; Ef. 5:8).

I–M

Kashrut / Kosher – Puhdas ruokasääntöjärjestelmä

Kashrut (כַּשְׁרוּת) tarkoittaa ”soveltuvuutta” tai ”kelvollisuutta”, ja sen mukaiset ruoka-aineet ovat kosher – sopivia juutalaisessa elämäntavassa.
Perustuu Tooran ohjeisiin (erityisesti 3. Moos. 11 ja 5. Moos. 14), ja sisältää:

• sallitut ja kielletyt eläimet (esim. märehtijät ja evälliset kalat),
• veren käytön kiellon (3. Moos. 17:10–14),
• maidon ja lihan erottelun (2. Moos. 23:19),
• rituaalisen teurastuksen (shechita),
• valvotun valmistustavan.

Messiaanisesti: Monet uskovat noudattavat kashrut-periaatteita liittouskollisuutena, ei pelastuksen ehtona (Apt. 15:20–21; Room. 14). Yeshua ei kumonnut ruokasääntöjä, vaan eli itse kosher-elämää (Luuk. 2:21–24, Matt. 5:17–19). Ruokavaliota tulkitaan sydämen kuuliaisuuden näkökulmasta, ei legalistisesti (Kol. 2:16–17, mutta myös 1. Joh. 2:6).

Kippah – Pieni päähine (tunnetaan myös nimellä yarmulke)

Kippah (כִּפָּה) on pieni päähine, jota juutalaiset miehet (ja joissain yhteisöissä myös naiset) käyttävät Jumalan kunnioittamiseksi ja Hänen jatkuvan läsnäolonsa muistamiseksi.
Raamatullista käskyä kippahin käyttöön ei ole, mutta se pohjautuu kunnioitukseen, josta viitteitä löytyy mm. 2. Moos. 28:4 (ylimmäisen papin päähine).
Messiaanisesti: Kippah voidaan nähdä merkkinä nöyryydestä ja siitä, että kaikki elämä on Jumalan edessä (1. Kor. 11:4–7 tulkitaan kontekstissaan eri tavoin messiaanisissa yhteisöissä). Kippah muistuttaa myös liittouskollisuudesta ja jatkuvasta rukouselämästä.

Mashiach – Messias, Jumalan voideltu

Mashiach (מָשִׁיחַ) tarkoittaa ”voideltua”, ja viittaa kuninkaaseen, pappiin tai profeettaan, jonka Jumala on erottanut erityistehtäväänsä.
Raamatullisesti: Odotettu Messias tuo rauhan, oikeuden ja Israelin palautuksen (Jes. 9:5–6, Jes. 11; Jer. 23:5–6).
Messiaanisesti: Yeshua HaMashiach on tämä odotettu voideltu:

• Hän tuli ensin kärsivänä palvelijana (Jes. 53),
• täytti monia profetioita (Dan. 9:26; Sak. 9:9),
• palaa myöhemmin kuninkaallisessa voimassaan perustamaan rauhan valtakunnan (Ilm. 19:11–16; Ap.t. 1:11).

Mashiach yhdistää Israelin ja kansat Jumalan suunnitelmassa (Room. 1:1–5; Ef. 2:11–13).

Menorah – Seitsenhaarainen kynttilänjalka

Menorah (מְנוֹרָה) oli pyhässä temppelissä käytetty seitsenhaarainen kynttilänjalka (2. Moos. 25:31–40), joka symboloi Jumalan valoa, viisautta ja totuutta.
Raamatullisesti: Se paloi päivin ja öin ilmestysmajassa ja myöhemmin temppelissä (3. Moos. 24:2–4).
Hanukkahissa käytetään hanukkiahia, 9-haaraista versiota, jossa keskikynttilä (shamash) sytyttää muut.
Messiaanisesti: Yeshua sanoi olevansa maailman valo (Joh. 8:12), ja seurakunta on kutsuttu kantamaan tätä valoa (Matt. 5:14–16; Ilm. 1:12–13).
Menorah on myös modernin Israelin valtion virallinen tunnus, joka yhdistää juutalaisen jatkuvuuden pyhyyteen ja kansalliseen toivoon.

Mezuzah – Ovenpielikotelo, jossa on Tooran jakeita

Mezuzah (מְזוּזָה) on kotien ovipieleen kiinnitettävä pieni kotelo, jossa on pergamentille kirjoitettuna jakeet 5. Moos. 6:4–9 ja 11:13–21 (Shema ja sen jatkot).
Se muistuttaa, että Jumalan sana tulee olla ”sydämessä, ovessa ja kotona” – osana arkea ja identiteettiä.
Kiinnitetään vinoon oikealle puolelle kodin sisäänkäyntiä, usein suudellen sormea ja sitten mezuzahia.
Messiaanisesti: Mezuzah kuvastaa sydämeen kirjoitettua Tooraa (Jer. 31:33) ja jatkuvaa yhteyttä liiton Jumalaan. Se muistuttaa, että jokainen koti voi olla pyhä tila – paikka, jossa Jumalan sana asuu (Joh. 14:23).

Mo’edim – Määrätyt juhla-ajat

Mo’edim (מוֹעֲדִים) tarkoittaa ”määräaikoja” tai ”kohtaamisia”, jotka Jumala itse on säätänyt kansansa yhteydeksi Häneen (3. Moos. 23:1–44).
Näihin kuuluvat mm.:

• Pesach (pääsiäinen) – vapautus Egyptistä
• Shavuot (viikkojuhla) – Tooran antaminen
• Sukkot (lehtimajanjuhla) – Jumalan asuminen kansan keskellä
• sekä Rosh Hashanah, Yom Kippur, Ensimmäisten hedelmien juhla, jne.

Messiaanisesti: Nämä juhlat ovat myös profeetallisia – ne kuvaavat pelastushistoriaa Messiaan työn kautta:

• Kevätjuhlat (Pesach → Shavuot) = Messiaan ensimmäinen tulemus
• Syysjuhlat (Rosh Hashanah → Sukkot) = Messiaan toinen tulemus

Mo’edim ovat pysyviä kohtaamisia (3. Moos. 23:14, 21, 31, 41) – liiton kansan juhlia, jotka tulevat täyttyväksi myös tulevassa valtakunnassa (Sak. 14:16–19; Jes. 66:23).

N–S

Pesach – Pääsiäinen

Tooran juhla (2. Moos. 12), joka muistuttaa Israelin kansan vapautumisesta Egyptin orjuudesta. Jumala käski teurastaa virheettömän karitsan ja sivellä sen verta ovenpieliin, jotta tuhon enkeli kulkisi ohi – tästä juontuu nimi Pesach (”ohitse kulkeminen”).

Juhlaan liittyy Seder-ateria, jossa syödään:

• matzaa (happamatonta leipää) – kiireisen lähdön symboli,
• katkeria yrttejä – orjuuden katkeruuden muisto,
• karitsaa tai sen muistoksi lammasluu – uhrin merkitys.

Messiaanisesti:
Pesach viittaa Yeshuaan, Jumalan Karitsaan, joka kuoli pääsiäisenä (Joh. 1:29; 1. Kor. 5:7). Hänen verensä antaa suojan synnin tuomiolta ja avaa tien uuteen elämään. Hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa merkitsevät uuden eksoduksen – vapautusta synnistä ja kuolemasta (Luuk. 22:15–20; Room. 6:22–23).

Ruach HaKodesh – Pyhä Henki

Ruach HaKodesh (רוּחַ הַקֹּדֶשׁ) tarkoittaa ”Pyhää Henkeä” tai ”Pyhää Tuulta”.
Raamatussa Jumalan Henki:

• liikkui luomisen alussa (1. Moos. 1:2),
• täytti profeetat (Jes. 11:2; Hes. 36:27),
• uudistaa sydämen ja antaa elämän (Ps. 51:12–14; Joh. 3:5–8).

Messiaanisesti:
Pyhä Henki vuodatettiin Shavuot-juhlana (Apt. 2), täyttäen profetian uuden liiton Hengen sisäisestä vaikutuksesta (Jer. 31:33; Hes. 36:27). Ruach HaKodesh toimii sinettinä, opettajana ja voimavarana (Joh. 14:26; Ef. 1:13–14), joka auttaa seuraamaan Tooraa sydämen tasolla (Room. 8:1–4).

Rosh Chodesh – Uuden kuun päivä

Heprealaisen kuukauden ensimmäinen päivä, jolloin uusi kuun sirppi nähdään.
Tooran mukaan siihen liittyy erityisiä uhrilahjoja ja juhlavuutta (4. Moos. 28:11–15).

Perinteisesti Rosh Chodesh sisältää:

• ylimääräisiä rukouksia synagogassa (Hallel, Musaf),
• Tooran lukua,
• joissakin yhteisöissä erityistä naisten hiljentymistä tai juhlintaa.

Hengellisesti:
Rosh Chodesh merkitsee uuden alun mahdollisuutta, ajan pyhittämistä Jumalalle ja liiton ajan rakenteen kunnioittamista.
Profeetallisesti: Jes. 66:23 kertoo, että tulevassa valtakunnassa kaikki kansat tulevat viettämään Rosh Chodeshia Jumalan edessä – se saa ikuisen merkityksen Jumalan valtakunnassa.

Shechinah – Jumalan läsnäolon kirkkaus

Shechinah (שְׁכִינָה) tulee verbistä shachan – ”asua, viipyä”. Vaikka sanaa ei esiinny suoraan Raamatussa, juutalainen perinne käyttää sitä kuvaamaan Jumalan näkyvää ja koettua läsnäoloa, erityisesti ilmestysmajassa ja temppelissä (2. Moos. 40:34–35; 1. Kun. 8:10–11).

Messiaanisesti:
Shechinah asui ruumiillisesti Yeshuan persoonassa: ”Sana tuli lihaksi ja asui (shekhen) meidän keskellämme” (Joh. 1:14).
Tulevaisuudessa Shechinah palaa koko kansan keskelle (Hes. 43:7; Ilm. 21:3), ja uusi temppeli on Jumalan ja Karitsan läsnäolossa (Ilm. 21:22–23).

Selichot – Katumusrukoukset

Selichot (סְלִיחוֹת) ovat erityisiä katumusrukouksia, joita lauletaan ja rukoillaan varsinkin ennen Yom Kippuria ja Elul-kuun aikana.
Niiden tarkoitus on nöyrtyminen, parannuksen teko ja Jumalan armon etsiminen.

Sisältää usein:

• Psalmeja ja Daavidin katumuslauluja,
• Jumalan 13 armon ominaisuutta (2. Moos. 34:6–7),
• varhaisaamun rukouskokouksia.

Messiaanisesti:
Selichot ilmentävät sydämen tilaa, johon Messias kutsuu: nöyryys, murtunut sydän ja halu palata Isän luo (Luuk. 15; Matt. 5:3–4).
Yeshua on ylimmäinen pappi, jonka kautta meillä on pääsy armoistuimelle (Hepr. 4:16).

Shabbat – Sapatti

Shabbat (שַׁבָּת) on viikon seitsemäs päivä (1. Moos. 2:2–3), jonka Jumala puhdisti, siunasi ja pyhitti lepopäiväksi. Se alkaa perjantai-iltana auringonlaskusta ja päättyy lauantaina auringonlaskuun.

Tooran mukaan:
Sapatti on liiton merkki Israelin ja Jumalan välillä (2. Moos. 31:16–17), ja sen vietto on käsky (2. Moos. 20:8–11).

Tapoihin kuuluu:

• kynttilöiden sytytys,
• kiddush (viinin siunaus),
• erityiset ateriat ja lepo,
• Tooran lukeminen ja opetukset.

Messiaanisesti:
Yeshua ei rikkonut sapattia vaan palautti sen oikean merkityksen (Mark. 2:27–28). Hänessä täyttyy myös hengellinen lepo Jumalassa (Hepr. 4:9–11), mutta sapatin viikoittainen vietto säilyy liittouskollisena elämänrytminä monille messiaanisille uskoville.

Shalom (שָׁלוֹם, shalóm) – Rauha

Shalom on yksi heprean syvällisimmistä sanoista. Se tarkoittaa paljon enemmän kuin vain konfliktin poissaoloa:

• eheyttä, täyteyttä, hyvinvointia,
• Jumalan tahdon mukaista tasapainoa ja harmoniaa elämässä.

Raamatussa:
Shalom liittyy Jumalan siunaukseen (4. Moos. 6:24–26), kuninkaan hallintaan ja liiton uskollisuuteen.

Messiaanisesti:
Yeshua on Rauhan Ruhtinas (Jes. 9:5), joka tuo shalomin sydämeen (Joh. 14:27), yhteisöjen välille (Ef. 2:14–18) ja lopulta koko luomakuntaan (Jes. 11:6–9).
Shalom on sekä nykyinen että tuleva todellisuus Messiaan valtakunnassa.

Shavuot – Viikkojuhla, Tooran juhla

Shavuot (שָׁבוּעוֹת, ”viikot”) vietetään 50 päivää Pesachin jälkeen (3. Moos. 23:15–21). Se tunnetaan myös nimillä:

• Ensimmäisten hedelmien juhla (4. Moos. 28:26),
• Tooran antamisen juhla (juutalainen perinne).

Raamatullisesti:
Shavuot oli maanviljelyksen kiitosjuhla, jossa uhrattiin sadon ensihedelmät. Samalla muistetaan Tooran antamista Siinailla.

Messiaanisesti:
Shavuot on myös se päivä, jolloin Ruach HaKodesh vuodatettiin opetuslasten ylle (Apt. 2). Se yhdistää Sanan ja Hengen, Tooran ja sydämeen kirjoitetun liiton.
Juhla osoittaa, kuinka henki ja totuus yhdessä synnyttävät elävän liittokansan (Joh. 4:23; Jer. 31:33).

Shema – ”Kuule, Israel…”

Shema (שְׁמַע) on juutalaisuuden keskeinen uskontunnustus:
”Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra on yksi.” (5. Moos. 6:4–9).

Se ilmaisee:

• Jumalan ykseyden ja yksinvallan,
• kutsun rakastaa Häntä koko olemuksellaan,
• käskyn pitää Jumalan sana näkyvillä ja opetuksessa.

Lausutaan aamuin ja illoin, usein kuolinhetkellä. Sisältää myös jakeet 5. Moos. 11:13–21 ja 4. Moos. 15:37–41.

Messiaanisesti:
Shema pysyy perustavana rukouksena. Messiaan seuraajat yhdistävät sen rakkauteen Yeshuaa kohtaan (Joh. 14:15) – ei Tooran kumoamisena vaan sen täyttymyksenä (Matt. 5:17). Shema yhdistää kuuliaisuuden, rakkauden ja identiteetin.

Sofar (Shofar) – Oinaansarvi

Sofar (שׁוֹפָר) on oinaansarvesta valmistettu puhallinsoitin, jota käytetään erityisesti juhlavissa ja pyhissä tilaisuuksissa, kuten Rosh Hashanah’na (pasuunansoiton päivänä) ja Yom Kippurin lopussa.

Raamatullisesti: Sofarin ääni merkitsi kutsua parannukseen, kokoontumista, kuninkaan kruunausta tai sodan alkua (esim. 2. Moos. 19:16, Joel 2:1). Se toimi varoitussoittimena ja Jumalan ilmoituksen äänitorvena.

Messiaanisesti: Sofarin ääni liittyy Messiaan tulemukseen ja kuolleiden ylösnousemukseen (1. Tess. 4:16; 1. Kor. 15:52; Sak. 9:14). Se symboloi myös hengellistä herätystä ja Jumalan valtakunnan julistamista.

Sukkot – Lehtimajanjuhla

Sukkot (סֻכּוֹת) on seitsemän päivän juhla syksyllä (3. Moos. 23:33–43), jota seuraa kahdeksas juhlapäivä (Shemini Atzeret).
Sukkotissa rakennetaan lehtimajoja (sukkot), joissa asutaan, syödään ja iloitaan Jumalan antamasta sadosta ja suojeluksesta erämaavaelluksen aikana.

Tunnusmerkit:

• neljä kasvia (etrog, lulav, hadas, arava),
• iloa ja yhteisöllisyyttä (5. Moos. 16:14–15),
• kansallinen ja hengellinen kiitollisuus.

Messiaanisesti:
Sukkot kuvaa tulevaa valtakuntaa, jossa Jumala asuu kansansa keskellä (Joh. 1:14; Ilm. 21:3).
Profeetallisesti: Kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemiin palvomaan Herraa Sukkotin aikaan (Sak. 14:16–19) – juhla ei ole vain historiallinen, vaan tulevaisuuden näky Jumalan läsnäolosta maan päällä.

T–Z

Tallit – Rukousvaate

Tallit on suorakulmainen, hartioille puettava vaate, jota käytetään erityisesti aamurukouksissa ja Tooran lukemisen yhteydessä.
Sen neljään kulmaan on kiinnitetty tzitzit-tupsut (4. Moos. 15:37–41), jotka muistuttavat Tooran käskyistä ja Jumalan liitosta.

Symboliikkaa:

• Jumalan suojaava läsnäolo (Ps. 91:4),
• liittouskollisuuden vaate (Jes. 61:10),
• kutsu pyhyyteen ja kuuliaisuuteen.

Messiaanisesti:
Tallit edustaa Jumalan vanhurskasta peitettä, johon liittokansa pukeutuu. Monet yhdistävät sen myös Yeshuaan, joka paransi naisen, joka kosketti hänen vaatteensa tupsuja (Matt. 9:20–22; Mal. 3:20 hepr.).

Tanakh – Heprealainen Raamattu

Tanakh on akronyymi heprean sanoista:

• Torah – Laki, opetus (Mooseksen viisi kirjaa),
• Nevi’im – Profeetat,
• Ketuvim – Kirjoitukset.

Se vastaa sisällöllisesti kristillisen Raamatun Vanhaa testamenttia, mutta järjestys ja jaottelu ovat juutalaisessa perinteessä erilaiset.

Merkitys:
Tanakh muodostaa Jumalan ilmoituksen perustan ja kertoo liiton kansan historian, kutsun ja toivon.

Messiaanisesti:
Tanakh on perusta Yeshuan elämälle, opetuksille ja messiaanisuudelle (Luuk. 24:27, 44). Ilman Tanakhia Uuden liiton kirjoitukset jäävät historiallisesti ja teologisesti irralleen.

Tefillin – Rukouskotelot

Tefillin (תְּפִלִּין) ovat kaksi pientä mustaa nahkakoteloa, joissa on pergamenttirullille kirjoitettuja Tooran jakeita (2. Moos. 13:1–10, 11–16; 5. Moos. 6:4–9; 11:13–21). Ne sidotaan:

• otsalle – ”että ne olisivat merkkinä otsallasi”,
• vasempaan käsivarteen sydämen yläpuolelle – ”että muistat ne käsilläsi” (5. Moos. 6:8).

Tarkoitus:
Tooran käskyjen konkreettinen muistaminen ja sisäistäminen mieleen ja tekoihin.

Messiaanisesti:
Tefillin ilmaisee Hengen työstä nousevaa Tooran sitoutumista (Jer. 31:33). Vaikka kaikki eivät käytä tefillinejä, niiden merkitys voidaan ymmärtää hengellisenä ja näkyvänä uskollisuuden ilmaisuna (Matt. 23:5 – kritiikki kohdistui ylpeyteen, ei käyttöön sinänsä).

Tikkun Olam – Maailman korjaaminen

Tikkun Olam (תיקון עולם) tarkoittaa ”maailman korjaamista” ja viittaa vastuuseen tehdä maailmasta parempi, oikeudenmukaisempi ja Jumalan tahdon mukainen.

Käytännössä:

• heikkojen auttaminen (Jes. 1:17),
• oikeudenmukaisuus ja eettisyys (Miika 6:8),
• ympäristövastuu ja yhteisöllinen parannus.

Messiaanisesti:
Tikkun Olam huipentuu Messiaan valtakunnassa, jossa oikeus ja rauha hallitsevat (Jes. 11:1–9). Yeshua tuli korjaamaan synnin aiheuttaman särön maailmassa – sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti (Luuk. 4:18–19; Apt. 3:21).

Tikvah – Toivo

Tikvah (תִּקְוָה) tarkoittaa toivoa, mutta myös kirjaimellisesti köyttä tai sidettä (esim. Joos. 2:18 – Raahabin punainen nauha).

Raamatullisesti:

• Tikvah viittaa luottavaan odotukseen Jumalan lupauksiin (Ps. 62:6),
• erityisesti Israelin kansalliseen toivoon (Hes. 37:11 – kuivat luut ja toivon palautuminen).

Messiaanisesti:
Yeshua on kansojen ja Israelin toivo (Room. 15:12–13). Hän ankkuroi toivon tulevaan ylösnousemukseen, lunastukseen ja ennalleen asettamiseen (Apt. 26:6–7; Hepr. 6:19).

Torah (Toora) – Laki, opetus, ohje

Toora tarkoittaa ensisijaisesti Mooseksen viittä kirjaa (1.–5. Moos.), mutta laajemmin koko Jumalan ilmoitettua tahtoa. Sana tooráh (תּוֹרָה) juontuu sanasta ”ohjata” tai ”opastaa”.

Sisältää:

• liiton käskyt,
• moraaliset ja eettiset ohjeet,
• juhlat, puhtauslait, yhteiskunnalliset järjestelyt.

Messiaanisesti:
Toora ei ole kumottu, vaan sisäistetty uuden liiton kautta (Jer. 31:33; Hepr. 8:10). Yeshua täytti Tooran ja opetti sitä oikeassa hengessä (Matt. 5:17–19; Luuk. 24:44). Se pysyy elämän ohjenuorana ja pyhityksen perustana.

Tzitzit – Tupsut

Tzitzit (צִיצִית) ovat Tooran käskyjen mukaan valmistetut tupsut, jotka sidotaan tallitin neljään kulmaan (4. Moos. 15:38–40; 5. Moos. 22:12).

Tarkoitus:

• muistuttaa Jumalan käskyistä ja niissä pysymisestä,
• kutsua pyhyyteen ja erottautumiseen.

Messiaanisesti:
Yeshua käytti vaatetta, jossa oli tzitzit (Matt. 9:20; Luuk. 8:44 – nainen kosketti hänen viittansa tupsua). Tzitzit toimii uskon, kuuliaisuuden ja liiton näkyvänä merkkinä.

Yeshua (יֵשׁוּעַ, Yeshuá) – Pelastus

Yeshua on Jeesuksen heprealainen nimi ja tarkoittaa ”Herra pelastaa” (vrt. Matt. 1:21; Neh. 8:17; Sak. 3:3–9).

Messiaanisesti:

• ensimmäisessä tulemuksessaan Yeshua tuli kärsivänä palvelijana (Jes. 53),
• täytti Tooran, sovitti synnit ja avasi tien Uuteen liittoon (Jer. 31:31–34),
• toisessa tulemuksessaan Hän saapuu kuninkaana perustamaan rauhan valtakunnan (Ilm. 19:11–16).

Yeshua on pelastaja, ei kristinuskon synonyymi. Hän vahvistaa Tooran, ei kumoa sitä (Matt. 5:17). Hänessä liitto Israelin kanssa säilyy, ja kansat kutsutaan osallisuuteen (Room. 11:17–24).

Yisrael – Israel

Nimi annettiin Jaakobille hänen kamppailtuaan Jumalan kanssa (1. Moos. 32:28) ja tarkoittaa:

• ”Jumala hallitsee”,
• ”hän kamppailee Jumalan kanssa”.

Viittaa:

1. Kansaan – juutalaiset (1. Moos. 35:10–12),
2. Maahan – Luvattu maa (4. Moos. 34),
3. Liiton identiteettiin – pappeuden kansa (2. Moos. 19:6).

Messiaanisesti:
Israel on Jumalan valittu kansa, jonka kutsu ja liitot eivät ole lakanneet (Room. 11:1–2, 28–29). Pakanat liittyvät liittoon ei korvaten Israelia, vaan tukeutuen siihen (Ef. 2:12–19). Ennalleen asettaminen on sekä fyysinen että hengellinen (Hes. 37; Sak. 12; Room. 11).

Yom Kippur – Suuri sovituspäivä

Yom Kippur (יוֹם כִּפּוּר) on juutalaisen vuoden pyhin päivä (3. Moos. 16; 23:26–32). Siihen liittyy:

• paasto ja rukous,
• kansallinen katumus,
• ylimmäisen papin toimittama sovitus temppelissä.

Messiaanisesti:
Yeshua on ylimmäinen pappi (Hepr. 4:14–5:10), joka meni taivaalliseen kaikkeinpyhimpään ja toi kertakaikkisen sovituksen (Hepr. 9–10).
Tulevaisuudessa Yom Kippur viittaa kansalliseen parannukseen ja Israelin pelastukseen (Sak. 12:10; Room. 11:26).

Zion (Tsion) – Siion

Zion (צִיּוֹן) viittaa:

• Jerusalemin pyhään vuoreen,
• Daavidin kaupunkiin,
• koko Israelin hengelliseen keskukseen.

Raamatussa:
Siion on Jumalan valitsema asuinsija (Ps. 132:13), josta laki lähtee (Jes. 2:3), ja jossa Jumalan pelastus ilmestyy.

Messiaanisesti:
Zion on esi- ja tulevaisuudenkuva:

• ensiksi: Yeshua tuli Siioniin kärsivänä palvelijana (Sak. 9:9),
• toiseksi: Hän palaa hallitsemaan sieltä kuninkaana (Jes. 24:23; Ilm. 14:1).

Siion on lupauksen, pelastuksen ja Jumalan hallinnan ytimessä – sekä nyt että tulevassa valtakunnassa.

Juhlatermit kategorioittain

Vuosijuhlat – Mo’edim (Herran asettamat juhlat)

(3. Moos. 23)

Mo’edim (מוֹעֲדִים) tarkoittaa ”määräaikoja” tai ”kohtaamisia”. Nämä ovat Jumalan säätämiä juhla-aikoja, jolloin Hänen kansansa kutsutaan kohtaamaan Häntä erityisesti. Ne eivät ole ainoastaan historiallisia muistopäiviä, vaan myös profeetallisia merkkipäiviä, jotka ilmentävät Jumalan pelastussuunnitelmaa Messiaan kautta – menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa.

Pesach – Pääsiäinen

Tarkoitus:
Egyptistä vapautumisen juhla. Israelin esikoiset säästyivät tuholta, kun koteihin oli siveltävä karitsan verta ovenpieliin (2. Moos. 12). Tämä merkitsi Jumalan pelastusta ja liiton alkua.

Keskeisiä elementtejä:

• Matza – happamaton leipä,
• Z’roa – karitsanluu (tai muisto uhrista),
• Maror – katkerat yrtit (orjuuden kärsimys),
• Seder – juhla-ateria ja liturgia.

Messiaanisesti:
Yeshua on Jumalan Karitsa, joka kuoli juuri Pesachin aikaan (Joh. 1:29; 1. Kor. 5:7). Hänen verensä on uuden eksoduksen alku – vapautus synnistä ja kuolemasta. Viimeinen ehtoollinen oli Pesach-ateria, jonka Hän täytti hengellisesti (Luuk. 22:15–20).

Omerin laskenta – Sefirat HaOmer

Ajanjakso:
49 päivää Pesachista Shavuotiin (3. Moos. 23:15–16), joita lasketaan päivittäin. Ajanjakso ulottuu orjuudesta (Pesach) Tooran antamiseen (Shavuot).

Tarkoitus:
Hengellinen valmistautuminen, kypsymisen ja kasvun aika, johon liittyy sydämen viljely.

Messiaanisesti:
Tämä aika kuvastaa opetuslasten valmistautumista Pyhän Hengen vastaanottamiseen (Apt. 1:3–8). Se toimii henkisenä sillanrakennuksena lunastuksesta varustautumiseen.

Shavuot – Viikkojuhla / Helluntai

Tarkoitus:
Sadonkorjuun juhla ja Tooran antamisen vuosipäivä (2. Moos. 19; 3. Moos. 23:15–21). Siinain vuorella Israel sai liiton sanat ja identiteetin Jumalan kansana.

Raamatullisia teemoja:

• Ensimmäiset hedelmät (Bikkurim),
• Liiton vastaanottaminen,
• Kiitollisuus ja ilo Jumalan antamista lahjoista.

Messiaanisesti:
Juuri Shavuotina Pyhä Henki vuodatettiin (Apt. 2), sinetöiden uuden liiton kansan sydämet (Jer. 31:33). Shavuot yhdistää Tooran ja Hengen – molemmat annettiin tulen ja äänen säestämänä. Tämä juhla uudistaa Siinain liiton hengessä ja voimassa.

Yom Teruah (Rosh Hashanah) – Pasuunansoiton päivä / Heprealainen uudenvuosi

Tarkoitus:
Rohkeuden ja parannuksen juhla (3. Moos. 23:23–25). Shofarin ääni kutsuu heräämiseen, sisäiseen tutkiskeluun ja valmistautumiseen Jumalan kohtaamiseen.

Tunnusmerkkejä:

• Shofarin soitto (äänenä, joka murtaa hiljaisuuden),
• Uudenvuoden teemat: muistaminen, luominen, tuomio ja armo,
• Perinteisesti alkaa ”kymmenen kauhistuksen päivän” jakso ennen Yom Kippuria.

Profeetallisesti:
Viittaa lopun aikojen pasuunan ääneen, joka ilmoittaa Messiaan tulemusta ja maailman tuomiota (1. Tess. 4:16; Ilm. 11:15).

Messiaanisesti:
Yeshua julistetaan Kuninkaaksi pasuunan äänen soidessa. Rosh Hashanah toimii esikuvana Hänen paluustaan ja Jumalan kuninkuuden ilmestymisestä maan päälle.

Yom Kippur – Suuri sovituspäivä

Tarkoitus:
Vuoden pyhin päivä, joka keskittyy sovitukseen, paastoon, rukoukseen ja parannukseen (3. Moos. 16; 23:26–32).

Temppeliaikana:

• Ylimmäinen pappi meni kaikkeinpyhimpään kansan puolesta,
• kaksi pukkia: uhri ja Azazel – synnin kantaja erämaahan.

Messiaanisesti:
Yeshua on ylimmäinen pappi (Hepr. 4:14–5:10), joka vei uhriverensä taivaalliseen kaikkeinpyhimpään (Hepr. 9–10). Hänen uhri on kertakaikkinen, täydellinen ja jatkuvasti vaikuttava.

Profeetallisesti:
Yom Kippur ennakoi Israelin kansallista parannusta ja pelastusta (Sak. 12:10; Room. 11:26).

Sukkot – Lehtimajanjuhla

Tarkoitus:
Seitsemän päivän juhla syksyllä (3. Moos. 23:33–43), jossa rakennetaan sukkia – väliaikaisia majoja muistuttamaan erämaa-ajasta ja Jumalan suojeluksesta.

Sisältöä:

• Ilo, yhteisöllisyys, kiitollisuus sadosta,
• neljän kasvin yhdistelmä (etrog, lulav, hadas, arava),
• vettä koskevat rukoukset ja temppeliseremoniat.

Messiaanisesti:
Sukkot viittaa aikaan, jolloin Jumala asuu kansansa keskellä – sekä menneisyydessä että tulevassa valtakunnassa (Joh. 1:14; Ilm. 21:3).

Profeetallisesti:
Sakarjan kirjan mukaan kaikki kansat tulevat Sukkotiin palvomaan Herraa Sebaotia (Sak. 14:16–19). Se on myös Messiaan valtakunnan esikuva.

Simchat Torah – Tooran ilojuhla

Tarkoitus:
Juhla, joka seuraa Sukkotia ja päättää Tooran vuosikierron (viikoittaiset parashat) ja aloittaa uuden. Se ei ole osa 3. Moos. 23:n Mo’edim-juhlia, mutta on keskeinen rabbiinisessa kalenterissa.

Rituaalit:

• Toorarullien kantaminen ja kierrättäminen synagogassa (hakafot),
• tanssi, ilo ja kiitos Tooran lahjasta,
• lukukierroksen päättäminen ja aloittaminen.

Messiaanisesti:
Yeshua on Toora tehtynä lihaksi (Joh. 1:14). Hänessä Tooran ilo huipentuu, sillä Hän elää sen todeksi ja kirjoittaa sen seuraajiensa sydämiin (Jer. 31:33).
Simchat Torah on juhla Messiaasta, joka on Sana – elävä ja pysyvä.

Perinteiset juutalaiset juhlat

(ei määrätty Toorassa, mutta osa juutalaista ja messiaanista perinnettä)

Hanukkah – Temppelin vihkimisen juhla

Historiallinen tausta:
Juhla juontaa juurensa makkabealaisten voittoon Seleukidien hellenistisestä sortovallasta sekä Jerusalemin temppelin puhdistamiseen epäjumalanpalveluksesta (n. 165 eKr.). Kun temppeli vihittiin uudelleen käyttöön, öljyä menoran sytyttämiseen riitti ihmeellisesti kahdeksaksi päiväksi, vaikka sitä oli vain yhdeksi.

Perinteet:

• Hanukkiah-kynttelikön sytyttäminen (9-haarainen, shammash-palvelijakynttilä + 8 muuta),
• Laulut, rukoukset (mm. Al Hanissim), sukkelat ja perhepito,
• Muistutus valosta, puhtaudesta ja uskollisuudesta Jumalan käskyille.

Messiaanisesti:
Yeshua osallistui Hanukkah-juhlaan temppelissä (Joh. 10:22) – ”Temppelin vihkimisen juhla, ja oli talvi”. Hän on todellinen temppeli (Joh. 2:19–21), joka puhdistaa sydämen ja rakentaa uuden pyhäkön. Hän on myös maailman valo(Joh. 8:12), joka loistaa pimeyteen, aivan kuten Hanukkah-kynttilät.

Purim – Pelastuksen juhla

Historiallinen tausta:
Perustuu Esterin kirjaan, jossa Hamanin juoni juutalaisten tuhoamiseksi Persian valtakunnassa torjuttiin kuningatar Esterin ja Mordokain kautta. Juutalaiset saivat oikeuden puolustautua ja pelastuivat kansanmurhalta (n. 4. vuosisata eKr.).

Perinteet:

• Megillat Esther – Esterin kirjan lukeminen,
• Lahjat köyhille (matanot la’evyonim) ja ystäville (mishloach manot),
• Iloiset juhla-ateriat, naamiaiset, leivonnaiset (hamantaschen).

Hengellisesti:
Purim opettaa Jumalan näkymättömästä huolenpidosta myös silloin, kun Hänen nimeään ei mainita. Jumala vaikuttaa historian kulkuun kansansa hyväksi.

Messiaanisesti:
Yeshua toimii kuin Ester – kuninkaallinen välittäjä, joka seisoo kansansa rinnalla ja puhuu sen puolesta näkymättömästi mutta tehokkaasti. Hän kääntää tuomion voitoksi ja pelastaa kansansa synnin ja kuoleman vallasta.

Tisha B’Av – Surupäivä

Historiallinen tausta:
Yhdeksäs päivä kuuta Av (Tisha B’Av) on kansallinen murhepäivä, jolloin molemmat Jerusalemin temppelit tuhoutuivat:

• Ensimmäinen temppeli (Babylonialaiset, 586 eKr.)
• Toinen temppeli (Roomalaiset, 70 jKr.)

Myös muita katastrofeja (esim. Espanjan juutalaisten karkotus 1492, holokaustiin liittyviä tapahtumia) on sattunut kyseisenä päivänä.

Perinteet:

• Paasto, synkät rukoukset, Valitusvirsien lukeminen,
• Istuva sureminen (Echa lukeminen),
• Synagogan valaisemattomuus ja istuminen maassa.

Messiaanisesti:
Tisha B’Avin suru kääntyy toivoksi, kun Messias tulee palauttamaan Jumalan läsnäolon kansansa keskelle (Hes. 43:7). Sak. 8:19 lupaa, että paastopäivät kääntyvät juhliksi. Tulevaisuudessa temppeli nousee uudelleen (Jes. 2:2–3) ja Messias hallitsee Jerusalemista käsin.

Rosh Chodesh – Uuden kuun juhla

Raamatullinen tausta:
Rosh Chodesh on kuukauden ensimmäinen päivä, jolloin uusi kuu nähdään. Sen myötä alkaa uusi ajallinen sykli (4. Moos. 28:11–15). Vaikka sitä ei määrätty kansalliseksi juhlapäiväksi, se oli tärkeä rukouksen, uhrien ja kuulutusten hetki.

Käytännössä:

• Lisärukouksia (musaf), Tooran lukua ja erityisiä psalmeja,
• Naisilla erityinen hengellinen yhteys tähän juhlaan (joissain perinteissä vapaapäivä kotitöistä),
• Perinteisesti soitettiin shofaria uuden kuun näkymisen merkiksi.

Profeetallisesti:
Jes. 66:23 sanoo, että uudessa luomakunnassa ”jokaisena uutena kuukautena kaikki tulevat kumartamaan Herran eteen.” Rosh Chodesh on ennakkoaika tulevasta täydellisestä ajallisesta ja hengellisestä rytmistä.

Messiaanisesti:
Messiaan valtakunnassa Rosh Chodesh palaa kunniaansa Jumalan ajallisen järjestyksen ilmentäjänä. Se muistuttaa meitä myös hengellisestä uudistumisesta jokaisen syklin alussa.

Viikoittainen juhla

Shabbat – Sapatti

Raamatullinen perustelu:
Shabbat on ensimmäinen pyhä aika, jonka Jumala itse asetti luomisen yhteydessä (1. Moos. 2:2–3). Tooran käskyissä se on neljäs käsky (2. Moos. 20:8–11) ja liiton merkki Jumalan ja Israelin välillä (2. Moos. 31:13, 16–17).

Rituaalit:

• Kynttilöiden sytytys ennen auringonlaskua perjantaina,
• Viinin siunaus (kiddush), erityinen leipä (challah),
• Rukoukset, perhekeskeinen ateria, lepo, Tooran opiskelu.

Messiaanisesti:
Yeshua ei rikkonut shabbatia vaan täytti sen alkuperäisen tarkoituksen (Mark. 2:27–28). Hän johdattaa seuraajansa hengelliseen lepoon, joka on sydämen levollinen yhteys Jumalaan (Hepr. 4:9–10).

Liittoon liittyvä juhla

Brit milah – Ympärileikkaus

Raamatullinen tausta:
Ympärileikkaus on liiton merkki, jonka Jumala antoi Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen (1. Moos. 17:9–14). Se suoritetaan 8. päivänä poikalapsille, ja siihen liittyy siunaukset ja juhla.

Merkitys:

• Fyysinen merkki kuulumisesta liittoon,
• Vahvistaa identiteetin juutalaisessa yhteisössä,
• Kytkeytyy myös nimenantohetkeen.

Uuden liiton näkökulma:
Paavali opettaa, että sydämen ympärileikkaus on tärkein – se on Pyhän Hengen työ, ei pelkkä ulkoinen teko (Room. 2:28–29; Kol. 2:11).
Kuitenkin: juutalaisille fyysinen ympärileikkaus ei ole lakkautettu, vaan säilyy historiallisena, kulttuurisena ja liitollisena velvoitteena (Apt. 21:20; Gal. 5:6 – ei pakollinen pakanakäännynnäisille, mutta merkityksellinen juutalaisille).

Rabbiininen sanasto

Aggadah – Kertova perimätieto

Aggadah (אגדה) on rabbiinisen kirjallisuuden ei-lainopillinen osa. Se sisältää vertauksia, tarinoita, legendoja, moraaliopetuksia, rukouksia ja pohdintoja Raamatun jakeista tai elämästä. Aggadah täydentää halakhaa (laki) välittämällä arvoja, hengellisiä näkökulmia ja historiallista muistia kertovan muodon kautta.
Esiintyy erityisesti: Talmudissa ja Midrash-kokoelmissa.

Messiaanisesti: Aggadah voi avata syvempiä viitteitä Messiaasta esimerkiksi typologisten kertomusten tai esikuvien kautta (esim. Joosef, Mooses).

Beit Midrash – ”Oppimisen talo”

Beit Midrash (בית מדרש) on perinteinen juutalainen oppimisympäristö, jossa opiskellaan Tooraa, Talmudia ja rabbiinista kirjallisuutta keskustellen ja kysellen. Se voi sijaita synagogan yhteydessä tai toimia itsenäisesti.
Keskeistä: yhteisöllinen opiskelu, jatkuva tulkinta ja tekstiin paneutuva vuoropuhelu.

Messiaanisesti: Monet messiaaniset yhteisöt ovat palauttaneet Beit Midrash -ajattelun, jossa Uuden liiton kontekstissa opiskellaan Tooraa ja profeettoja Yeshua-keskeisesti.

Derash – Soveltava tai saarnaava tulkinta

Derash (דרש) on Pardes-tulkintamallin kolmas taso, jossa etsitään tekstistä opetuksellista tai eettistä sovellutusta. Se käyttää usein tekstien välistä dialogia (midrashia) ja yhteyksiä muihin Raamatun kohtiin.
Esimerkki: rabbien opetuksissa voidaan yhdistää eri jakeita yhteiseen teemaan, kuten armoon, parannukseen tai messiaaniseen toivoon.

Gemara – Talmudin selittävä osa

Gemara (גמרא) on Talmudin toinen osa, jossa selitetään ja keskustellaan Mishnaan liittyvistä aiheista. Se sisältää lakia (halakhaa) ja kertovaa aineistoa (aggadaa).
Kaksi pääversiota:

• Talmud Bavli (Babylonian Talmud) – laajempi, auktoritatiivinen.
• Talmud Yerushalmi (Jerusalemin Talmud) – suppeampi, mutta varhaisempi ja historiallisesti tärkeä.

Messiaanisesti: Gemaran ymmärtäminen voi auttaa valottamaan 1. vuosisadan juutalaisen ajattelun kontekstia ja vertaamaan sitä Uuden testamentin opetukseen.

Halakhah – Elämän vaellusta ohjaava laki

Halakhah (הלכה) tarkoittaa juutalaisessa perinteessä Tooran ja rabbiinisen tulkinnan pohjalta muodostunutta käytännön lakikokonaisuutta, joka ohjaa arjen päätöksiä ja yhteisön elämää. Sana juontuu juuresta halakh (הלך) – ”kulkea, vaeltaa”, mikä viittaa vaellustapaan Jumalan tahdon mukaan.

Sisältää:

• Ruoat ja ruokasäännöt (kashrut)
• Sapattikäytännöt
• Rukoukset ja juhlat
• Liiketoiminta ja eettinen elämä

Messiaanisesti: Halakhah nähdään liittouskollisena vaelluksena, ei pelkkänä sääntökokoelmana. Uuden liiton yhteydessä Yeshua toimii opettajana ja esikuvana, jonka kautta Tooran henki sisäistyy sydämeen (Jer. 31:33; Matt. 5:17–19; 1. Joh. 2:6).

Midrash – Raamatullinen tulkintatraditio

Midrash (מדרש) on Raamatun jakeiden tulkinnallinen selitys, joka voi olla halakhinen (lakiin liittyvä) tai aggadinen(kerronnallinen). Se pyrkii paljastamaan tekstin syvemmän merkityksen, usein sanaleikkien, typologioiden tai kysymysten kautta.

Esimerkkejä kokoelmista:

• Midrash Rabbah (Genesis Rabbah, Exodus Rabbah jne.)
• Sifra, Sifre, Mechilta (halakhisia midrasheja Tooran kirjoista)

Messiaanisesti: Monet midrashit sisältävät viittauksia kärsivään, kuninkaalliseen tai ylösnousevaan Messiaaseen – usein esikuvallisesti tai kätketysti.

Mishna – Suullisen lain ensimmäinen kirjallinen kokoelma

Mishna (משנה) koottiin n. 200 jKr. Rabbi Jehuda haNasin johdolla. Se sisältää suullisen Tooran perimätiedonjärjestettynä kuuteen pääosastoon (Sedarim).
Mishna + Gemara = Talmud.

Keskeistä:

• Ydin rabbiinista lakiperinnettä,
• Perusta myöhemmälle halakhalle,
• Luotu säilyttämään suullinen laki Rooman sortoaikana.

Messiaanisesti: Mishna heijastaa varhaista juutalaista ajattelua ajalta, jolloin myös Uuden testamentin kirjoitukset syntyivät. Se tarjoaa historiallista ja kulttuurista taustaa Yeshua HaMashiachin ajan opetuksille.

Parashat haShavua – Viikoittainen Toora-lukujakso

Toora jaetaan 54 viikoittaiseen jaksoon (parasha), joita luetaan sapatin yhteydessä synagogissa. Tämä rytmi yhdistää juutalaiset ympäri maailmaa yhteiseen Tooran lukukalenteriin.
Usein mukana myös: Haftara (profeettateksti) ja siihen liittyvät selitykset.

Messiaanisesti: Viikoittaiset parashat ovat myös messiaanisten yhteisöjen käytössä, ja niiden kautta tutkitaan Tooran, profeettojen ja Uuden liiton yhteyksiä.

Pardes – Raamatuntulkinnan nelitasoinen järjestelmä

Pardes (פרד״ס) on akronyymi neljästä raamatuntulkinnan tasosta:

1. Pshat – Kirjaimellinen merkitys
2. Remez – Vihjeellinen/esikuvallinen merkitys
3. Derash – Soveltava, eettinen tai saarnaava tulkinta
4. Sod – Salattu, mystinen tai profeetallinen merkitys

Pardes avaa tekstin moniulotteisuutta. Kaikki tasot voivat olla samanaikaisesti totta ja täydentää toisiaan.

Pshat – Tekstin suoraviivainen, kirjaimellinen merkitys

Pshat (פשט) on perustaso, joka tarkastelee mitä teksti sanoo selvästi ja asiayhteydessä. Muut tulkinnat rakentuvat tämän varaan.

Esimerkki: Käsky ”muista pyhittää sapatti” (2. Moos. 20:8) tarkoittaa ensisijaisesti sapatin pitämistä erillisenä päivänä.

Rabbi – Tooran opettaja ja hengellinen johtaja

Rabbi (רבי) tarkoittaa oppinutta henkilöä, joka tuntee Tooran, Talmudin ja halakhisen perinteen. Hän toimii opettajana, tuomarina, yhteisön johtajana ja tulkitsijana.

Messiaanisesti:
Messiaaninen yhteisö voi käyttää rabbi-nimitystä kun opettajuus perustuu Tooran ymmärrykseen ja liittouskollisuuteen Yeshuan kautta. Yeshua itse tunnustettiin rabbiinina (Joh. 3:2), mutta varoitti myös nimikkeen väärinkäytöstä (Matt. 23:8).

Remez – Vihjeellinen tai esikuvallinen merkitys

Remez (רמז) tarkoittaa tekstin sisältämää vihjettä toisiin tapahtumiin tai tuleviin täyttymyksiin. Usein kyse on esikuvista tai profeetallisista rakenteista.

Esimerkki: Joosefin elämä toimii remez-tasolla kuvana Messiaasta – hylätty, kärsivä ja korotettu pelastajaksi (1. Moos. 37–50; vrt. Apt. 7:9–10).

Responsa (She’elot u-Teshuvot) – ”Kysymyksiä ja vastauksia”

Responsa-kirjallisuus koostuu rabbien vastauksista yhteisön esittämiin kysymyksiin. Nämä tekstit muodostavat käytännön halakhaa ja kuvaavat soveltavaa lakia eri aikakausilta.

Esimerkkejä aiheista: sapattikäytännöt, eettiset dilemmat, perheasiat, yhteisön rajat.

Shema – ”Kuule, Israel…”

Shema (שמע) on juutalaisen uskon keskeisin tunnustusrukous, joka perustuu 5. Moos. 6:4–9 ja jatkuu luvuilla 11:13–21 sekä 4. Moos. 15:37–41. Se julistaa:

”Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra on yksi.”
(Shema Yisrael, Adonai Eloheinu, Adonai Echad.)

Shema luetaan aamuin ja illoin, ja se sisältyy synagogien rukouspalveluksiin (sidduriin).

Liturgisesti: Shema kuuluu yö- ja aamurukouksiin, sapattiin, juhlapyhiin ja jopa kuolinhetkeen.

Messiaanisesti: Shema pysyy ytimessä – Yeshua ei poistanut tätä julistusta, vaan vahvisti sen (Mark. 12:29–30). Uuden liiton näkökulmasta rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen toteutuu Yeshuaan uskovan sydämessä, joka on Tooran ja Sheman kirjoituskohde (Hepr. 8:10).

Siddur – Rukouskirja

Siddur (סידור) on juutalaisen rukouselämän peruskirja, joka sisältää:

• Päivittäiset rukoukset (Shacharit, Mincha, Maariv),
• Sapatin ja juhlapäivien rukoukset,
• Erityistilanteiden liturgiat (esim. sairaille, matkalle lähteville).

Messiaanisesti: Monet messiaaniset yhteisöt käyttävät muokattua sidduria, johon on lisätty viittauksia Yeshuaan ja Uuden liiton kirjoituksiin – kuitenkin Tooran ja juutalaisen perinteen pohjalta.

Sod – Salattu tai mystinen merkitys

Sod (סוד) on Pardes-järjestelmän syvin tulkintataso. Se paljastaa tekstistä hengellisiä, symbolisia tai mystisiämerkityksiä – usein liittyen Jumalan nimen salaisuuksiin, numerologiaan (gematria) tai tuleviin tapahtumiin.

Messiaanisesti: Monet profetiat ja psalmit sisältävät Sod-viitteitä kärsivään ja kirkastettuun Messiaaseen (esim. Jes. 53; Ps. 22; Dan. 7).

Talmud – Suullisen lain monumentaalinen kokoelma

Talmud (תלמוד) koostuu Mishnasta ja Gemarasta. Se kattaa:

• Halakhaa (laki),
• Aggadaa (kertomuksia ja moraaliopetusta),
• Keskusteluja, käytäntöjä, tulkintaa.

Kaksi pääversiota:

• Talmud Bavli (Babylonian) – laajin, autoritatiivisin.
• Talmud Yerushalmi (Jerusalemin) – suppeampi, varhaisempi.

Messiaanisesti: Talmud ei ole Uuden liiton auktoriteetti, mutta sen tunteminen auttaa ymmärtämään fariseusten, saddukeusten ja 1. vuosisadan juutalaisuuden ajattelua – ja näin myös Yeshua HaMashiachin opetusten historiallista taustaa.

Zugot, Tannait, Amoraim – Rabbiinisen aikakauden opettajat

Juutalaisen rabbiinisen tradition opettajasukupolvet jaetaan kolmeen keskeiseen aikakauteen:

1. Zugot (זוגות) – ”Parit” (n. 170–30 eKr.)
   – Esirabbiininen kausi, joka valmisteli Mishnaa.
   – Tunnetuin pari: Hillel ja Shammai.
2. Tannait (תנאים) – ”Toistajat” (n. 30–200 jKr.)
   – Laativat ja kokosivat Mishnan.
   – Tärkeä aikakausi myös Uuden testamentin kirjoittamisen aikaan.
   – Kuuluisia: Rabbi Akiva, Rabbi Meir, Rabbi Yehuda HaNasi.
3. Amoraim (אמוראים) – ”Selittäjät” (n. 200–500 jKr.)
   – Vastasivat Gemaran kehityksestä ja Talmudin lopullisesta muodosta.

Messiaanisesti: Nämä sukupolvet antavat historiallisen kontekstin, jossa myös Yeshua HaMashiachin julkinen toiminta ja opetus vaikuttivat. Esimerkiksi Yeshua keskusteli usein aikansa Tannaitien edustajien, kuten fariseusten, kanssa. Hänen opetuksensa resonoivat sekä jatkumona että profeetallisena korjauksena aikansa tulkintoihin.

Jumalanpalveluselämän termit

Aliyah laTorah – Nouseminen Tooran ääreen

Termi aliyah (עליה) tarkoittaa kirjaimellisesti ”nousua”. Aliyah laTorah viittaa siihen, kun henkilö kutsutaan synagogassa lukemaan Tooraa tai lausumaan siunaus Tooranlukijan puolesta. Tämä tapahtuu nousemalla korokkeelle (bimah), mikä merkitsee sekä fyysistä että hengellistä nousua Jumalan sanan äärelle.

Perinteisesti: Jokainen aliyah edustaa kunnioitusta Jumalan Tooraa kohtaan ja antaa yksilölle osallistumisen kunniaan.

Messiaanisesti: Yeshua itse osallistui synagogapalveluksiin ja luki profeettoja julkisesti (Luuk. 4:16–21). Tooran kunnioittaminen ja yhteisöllinen lukeminen pysyvät keskeisinä myös Uuden liiton kontekstissa.

Bimah (Bema) – Koroke Tooran lukemiseen

Bimah on synagogan keskeinen koroke, jolle Toorarulla nostetaan ja jolta Tooraa luetaan. Se muistuttaa siitä, että Toora on kansan keskellä ja sen yläpuolella.

Raamatullisesti: Nehemia 8:4–8 kuvaa, kuinka Esra luki lain kansan edessä puukorokkeelta – tämä on bimahin esikuva.

Hengellisesti: Bimah symboloi Jumalan sanan auktoriteettia ja kansan yhteistä sitoutumista siihen.

Haftara – ”Jälkiteksti” tai profeetallinen lisäluku

Haftara tarkoittaa Tooran lukemista seuraavaa osiota, jossa luetaan valikoitu kohta profeetoista (Nevi’im). Tekstit liittyvät usein viikon parashaan (Toora-jaksoon) tai ajankohtaiseen juhlaan.

Perinteisesti: Haftaralla halutaan osoittaa, että profeettojen sanoma täydentää ja vahvistaa Tooran opetuksia.

Messiaanisesti: Monet Haftara-tekstit viittaavat selkeästi Messiaaseen – kuten Jes. 11 (Rauhan valtakunta), Jes. 53 (Kärsivä palvelija) ja Sak. 9 (Vanhurskas kuningas). Ne ovat voimakas silta Toorasta Uuden liiton profetioihin.

Kaddish – Pyhitysrukous

Kaddish on arameankielinen rukous, joka julistaa Jumalan nimen pyhyyttä ja valtasuuruutta. Vaikka sitä usein liitetään sururituaaleihin, sen ensisijainen sisältö on elämän, ylistyksen ja Jumalan valtakunnan odotuksen korostaminen.

Liturgisesti: Rukoillaan Tooran lukemisen jälkeen, opetuksen päättyessä ja muistotilaisuuksissa.

Messiaanisesti: Kaddish ilmentää sitä, että myös surun keskellä kansa odottaa Jumalan valtakunnan täyttymistä – mikä tapahtuu Messiaan tulemuksen kautta.

Minyan – Kymmenen juutalaisen rukousyhteisö

Minyan tarkoittaa rukoukseen tarvittavaa vähimmäismäärää – perinteisesti kymmenen juutalaista miestä (joissakin yhteisöissä myös naisia). Julkinen rukous, Kaddish ja Tooran lukeminen edellyttävät minyania.

Yhteisöllisesti: Minyan vahvistaa, että rukous on yhteinen teko – ei vain yksilön hengellistä kokemusta.

Messiaanisesti: Yeshua korosti myös pienten yhteisöjen merkitystä: ”Missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimeeni, siellä minä olen heidän keskellään.” (Matt. 18:20)

Nusach – Rukousperinne tai sävelkaava

Nusach viittaa rukousten muotoon ja sävelkulkuun – siihen, miten tietyt rukoukset lausutaan tai lauletaan. Eri juutalaisilla yhteisöillä on omat nusachim (esim. Ashkenazi, Sefardi, Mizrahi), jotka heijastavat sekä tekstillisiä että musiikillisia eroja.

Perinteisesti: Nusach ilmaisee juutalaisen yhteisön identiteettiä ja perinnettä.

Messiaanisesti: Monet messiaaniset yhteisöt säilyttävät perinteisen nusachin, mutta voivat lisätä siihen Uuden liiton viitteitä, kuten psalmeja tai rukouksia, jotka puhuvat Yeshuasta Messiaana.

Shaliach Tzibbur – Seurakunnan edustaja rukouksessa

Shaliach Tzibbur (שליח ציבור) tarkoittaa ”yhteisön lähettilästä”. Hän johtaa rukoukset, lausuu ääneen liturgian ja toimii koko seurakunnan puolestapuhujana Jumalan edessä – erityisesti sapatin ja juhlien aikana.

Liturgisesti: Edellyttää tiettyä valmistautumista ja sydämen oikeaa tilaa. Voi toimia myös kanttorin (chazzan) roolissa.

Messiaanisesti: Hänen tehtävänsä muistuttaa siitä, että rukous on yhteisöllistä ja edustavaa – kuten Yeshua toimii meidän esirukoilijanamme (Hepr. 7:25).

Shofar – Oinasarvinen pasuuna

Shofar on soitin, joka tehdään oinaan sarvesta. Sitä soitetaan erityisesti Rosh Hashanah’na ja Yom Kippurin päätökseksi, mutta myös juhlallisten tapahtumien tai varoitusten yhteydessä.

Raamatullisesti: Shofarilla kutsuttiin kansa koolle (4. Moos. 10), varoitettiin vihollisista ja juhlistettiin Jumalan läsnäoloa (Ps. 98:6).

Profeetallisesti ja messiaanisesti: Shofarin ääni liittyy Messiaan tulemukseen ja kuolleiden ylösnousemukseen (1. Tess. 4:16; Sak. 9:14).

Siddur – Rukouskirja

Siddur (סידור) on juutalainen rukouskirja, joka sisältää päivittäiset, sapatin ja juhlapäivien rukoukset sekä erikoistilanteiden liturgiat. Sana siddur tulee juuresta seder (järjestys), joka viittaa rukousten järjestelmälliseen rytmiin.

Sisältö: Psalmit, Shema, Amida, Kaddish, rukoukset parannuksesta, kiitoksesta ja pyynnöistä.

Messiaanisesti: Messiaaniset siddurit voivat sisältää viittauksia Yeshuaan, Uuden liiton kirjoituksia ja rukouksia, jotka yhdistävät perinteisen liturgian Uuden testamentin todistukseen.

Torah Service (Avodat Torah) – Toorapalvelus

Avodat Torah on synagogapalveluksen osa, jossa Toorarulla otetaan esiin, kannetaan kansan keskelle, luetaan ääneen ja siunataan. Palvelus voi sisältää:

• Aliyot (yksilöiden kutsuminen Tooran ääreen)
• Haftara-lukemisen
• Siunaukset ja rukoukset Tooran puolesta

Hengellisesti: Se muistuttaa, että Toora ei ole vain teksti, vaan Jumalan elävä puhe kansalleen.

Messiaanisesti: Toora nähdään liiton peruskirjana myös Uudessa liitossa – kirjoitettuna sydämeen ja toteutuneena Messiaassa (Jer. 31:33; Matt. 5:17–19).