Lähetystyö juutalaisten keskuudessa on usein rikkonut – nyt on totuuden ja korjaamisen aika
“Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä.” (Sananl. 9:10)
Lähetystyö on monille kristityille sydämen asia. Se nähdään totuuden jakamisena, toivon viestinä maailmaan. Kuitenkin, kun tämä työ kohdistuu juutalaisiin, siihen liittyy historiallisia ja teologisia kipupisteitä, jotka vaativat rehellistä kohtaamista. Haluamme haastaa sinut näkemään Jumalan suunnitelman Israelin kansalle tavalla, joka ei murra, vaan eheyttää.
1. Lähetyskäskyn väärinkäyttö
Yksi suurimmista ongelmakohdista on ollut lähetyskäskyn soveltaminen ilman juutalaisen identiteetin ymmärrystä. Matteuksen evankeliumin lopussa (Matt. 28:19–20) Yeshua lähettää opetuslapsensa kansojen keskuuteen – mutta tämä ei tarkoita Israelin kutsumuksen kumoamista tai juutalaisten assimiloimista kristilliseen valtakulttuuriin. Yeshua ei tullut perustamaan uutta uskontoa, vaan vahvistamaan ja täyttämään sen liiton, jonka Jumala oli tehnyt isien kanssa (Matt. 5:17).
Juutalaisten käännyttäminen pois omasta liitostaan ei ole evankeliumia – se on rikkomus heidän Jumala-suhdettaan ja kansallista identiteettiään vastaan. Todellinen hyvä sanoma ei ole uskonnon vaihtamista, vaan liiton syvenemistä Messiaan kautta.
2. Kirkon historia – rikkonaisia suhteita
Kristillinen lähetystyö on usein toiminut antisemitististen asenteiden välikappaleena. Kirkko ei ainoastaan epäonnistunut suojelemaan juutalaisia historian myrskyissä, vaan monin paikoin oli aktiivisesti mukana syrjinnässä, karkotuksissa ja pakkokäännytyksissä. Tämän historian tunnustaminen ei ole valinnainen lisä, vaan välttämätön askel eheytymiseen(Room. 11:18–20).
Roomalaiskirjeen 11. luku kuvaa ei-juutalaisten uskovien asemaa oksastettuina villinä öljypuun versoina. Tämä ei tarkoita alkuperäisten oksien hylkäämistä, vaan sitä, että kaikki pelastus lepää juutalaisen juuren – patriarkkojen, liittojen ja Tooran – varassa.
3. Messiaanisen uskon vääristymät
Jotkut ns. messiaaniset yhteisöt ovat syntyneet kristillisten lähetysten alaisuudessa, säilyttäen nimenomaisesti kristillisen rakenteen ja identiteetin, vaikka ne tavoittavat juutalaisia. Tällöin seurakunnat menettävät juutalaisen sydämen ja muuttuvat käytännössä vain uudelleennimettyiksi kirkoiksi.
Messiaaninen usko on juutalaisuuden sisäinen täyttymys, ei ulkoinen vaihtoehto. Se ei poista Tooraa, juhlia tai Israelin kansallista kutsumusta – päinvastoin: se antaa niille syvemmän merkityksen. Yeshua ei tullut tekemään juutalaisuudesta turhaa, vaan vahvistamaan Jumalan liiton kansansa kanssa (Jer. 31:31–33; Hepr. 8:8–10).
4. Eheytymisen aika on nyt
Jumala kutsuu meitä aikaan, jolloin rehellinen itsetutkiskelu johtaa parannukseen ja uudistukseen. Lähetystyön nimissä tehdyt virheet voidaan tunnustaa – ja ne voidaan myös korjata.
Eheytymisen aika tarkoittaa:
- Kunnioitusta Israelin liittoa ja kutsumusta kohtaan
- Evankeliumin esittämistä ilman painetta identiteetin hylkäämiseen
- Yhteisöjä, joissa juutalaiset voivat elää uskollisesti liitossaan Jumalan kanssa, Messiaan tuntemisen kautta
- Ei-juutalaisten nöyryyttä olla osa tätä suunnitelmaa ilman omimista tai ylemmyyttä
Paavalin mukaan evankeliumi on “ensin juutalaiselle, sitten myös kreikkalaiselle” (Room. 1:16). Tämä järjestys ei ole vain historiallinen, vaan teologinen ja liittollinen totuus, joka pysyy voimassa tänäkin päivänä.
5. Käytännön askeleita eteenpäin
Puitteet sille, miten eheytyminen voi tapahtua:
- Opetuksen korjaaminen: Juutalaisten ja ei-juutalaisten tehtävät Jumalan suunnitelmassa tulee ymmärtää erillisinä mutta toisiaan tukevina.
- Seurakuntamallien uudelleentarkastelu: Juutalaiset tarvitsevat ympäristön, jossa heidän identiteettiään ei tukahduteta, vaan jossa Toora, juhlat, kieli ja historia elävät.
- Nöyryys ja kuuliaisuus: Ei-juutalaisten tehtävä ei ole johtaa, vaan palvella ja kunnioittaa Jumalan järjestystä (Jes. 2:3, Room. 15:27).
“Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä jätä perintöosansa.” (Ps. 94:14)
Eheytymisen aika ei ole tunnepohjainen reaktio, vaan pyhä vastuu, joka nousee Jumalan sydämestä. Hän haluaa yhdistää kansansa, parantaa sen haavat ja rakentaa sellaisen ruumiin, jossa juutalaiset ja kansojen ihmiset yhdessä ylistävät Häntä – kukin kutsumuksensa mukaisesti (Ef. 2:11–22).
Nyt on totuuden ja korjaamisen aika. Nyt on aika rakentaa siltoja kunnioituksella, rohkeudella ja uskollisuudella Jumalan Sanaan.